Ohjaaja tuli sitten hieman myöhässä, kyseli vähän meidän tasosta ja alettiin sitten treenaamaan eri kylttejä. Ohjaaja meni ensin toisen koirakon luokse katsomaan heidän treenaamista, joten me Kirstin kanssa vähän muisteltiin että mitenkäs tätä nyt oikein harrastettiinkaan. Itse tein varmaan kaikki liikkeet aivan väärässä kohdassa kyltteihin nähden, kun en enää muistanut missä tehtävät täytyi suorittaa. Kiralla oli virtaa aivan mahdottomasti ja kova nälkä, joten liikkeet olivat vähän sinnepäin. En viitsinyt vaatia liikoja, kunhan vähän muisteltiin että miten asioita tehtiinkään. Palkkasin hurjasti vähänkin oikein tehdyistä liikkeistä että Kiran kova nälkä menisi ohitse.
Kun mentiin eri kylteille harjoittelemaan liikkeestä maahanmenoa, istumista ja seisomista, ohjaaja antoi hyviä neuvoja siihen kuinka Kiran saisi enemmän suoraan. Myös eteen tulemiseen saatiin vinkkejä.
Harjoiteltiin myös hyppy-estettä ja houkutusta. Aluksi Kira ei huomannut hyppy-estettä ollenkaan kun oli kova kontakti herkkujen toivossa. Kun se sitten tajusi katsoa myös eteensä käskyn kuullessaan, ei ongelmaa enää ollutkaan. Houkutuksena oli lelu ja Dentastixejä, Kira ei niitä huomannut laisinkaan, eli hyvin meni. :D
Kotiläksyksi päätin meille:
-Seuraaminen ilman edistämistä
-Istuminen ja maahanmeno suoremmaksi
-Eteentulon harjoittelua
Kaiken kaikkiaan treeneistä olin pettynyt itseeni, kuinka treeni-into oli kadoksissa. Jospa ensi kerralla mentäisiin sitten paremmilla fiiliksillä ja ei niin tyhjillä vatsoilla. Ehkä se olikin ihan hyvä että pitkän tauon jälkeen oli tämmöinen katastrofikerta, tiedämpähän nyt miten kannattaa ensi treeneihin valmistautua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti