26.11.2017

Pelkotiloja

Me ollaan Kiran kanssa matkusteltu nyt viime aikoina aika tiehään Keski-Suomeen junalla tai bussilla. Kira on aina ollut ääniherkkä, ja kaupunkien keskustassa oleminen on ollut pelottavaa. Kun aloitettiin meidän junamatkat (Kiran ensimmäinen kerta junassa), alussa Kira pelkäsi vain juna-asemalla oloa, kun oli niin paljon hälinää ja ääniä. Junassa se rauhoittui, vaikka oli sielläkin jännittynyt. Kun reissasimme enemmän, Kira alkoi pelkäämään jokaista pauketta ja kolinaa. Nyt olemme siinä tilanteessa että Kiraa pelottaa asemalta asemalle.... Aikamoinen koetus se on koko kropalle kun jännitää, tärisyttää ja koko ajan pelottaa. Kokeilimme sitten mennä bussilla, siellä pelotti vähemmän, mutta kuskin ajaessa keski- tai reunaviivalle, koko bussi tärisi ja Kiraa pelotti loppu matkan. Tätä ongelmaa ei ole paikallisbusseissa, joissa Kira on oikein nätisti.
Ensihätään laitoin tilaukseen teniinia. Se on aminohappo, jonka pitäisi rauhoittaa stressaavissa tilanteissa. Alan syömään sitä myös itse, katsotaan jos sillä olisi vaikutusta omaankin stressaamiseen.
Kiralle pitäisi varata aika verinäytekontrolliin joulukuulle, joten samalla kysäisen eläinlääkäriltä Kiralle jotain rauhoittavaa. En usko että teaniini itsessään auttaa noin voimaakkaaseen pelkotilaan, mutta sitä voi käyttää myös vähemmän jännittävissä tilanteissa ja rauhoittavan lääkkeen tueksi.
Päivittelen tilannetta kun päästään kokeilemaan.


Eilen tuli käytyä kuvailemassa kaverin koiraa Tampereen messukeskuksessa järjestetyssä koiranäyttelyssä. Tuli myös shoppailtua Kiralle kaikenlaisia herkkuja! Alla olevissa kuvissa esiintyy bedlingtoninterrieri Hertta. Olipas mukavaa päästä pitkästä aikaa kuvailemaan suht siistiin sisätilaan märän metsän sijaan.


1.11.2017

Lunta, lunta, lunta, kokeita, kokeita, kokeita


Suurimpaan osaan Suomea on tainnut ensilumi tipahtaa, niinkuin tänne meillekkin. Kylmät kelit ja lumi ovat Kiran mieleen, lenkit tosin ovat vähän hitaanpuoleisia kun vähän väliä pitäisi olla kierimässä hangessa. :) Kohtahan tämän pitäisi tosin sulaa pois, mutta yllättävän pitkään ollaan saatu nauttia valkeasta maasta.

Kouluhommia on vaikka muille jakaa ja kokeita on enemmän kuin tarpeeksi, mutta onneksi motivaatio pitää minut kirjojen ääressä. Rakastan opiskelua, varsinkin nyt kun oma ala näyttää löytyneen! Pitää myös muistaa järjestää omaa aikaa, ettei aivot aivan liikaa ala käryämään. Yritänkin muistaa päivitellä blogia nyt vähän useammin, että saan ajatukset muualle koulujutuista.

Kuvat ovat viime viikolta, kun ensilumi satoi. Oli vaikeuksia saada Kira hetkeksi paikoilleen kun oli koko ajan menossa jonnekkin lumikasaan.

Bannerikin pitäisi päivittää, millonkohan senkin kerkeäisi väsäämään...



Satunnaisten vatsakipujen syy selvisi

Olen tänne varmaan aikaisemmin kirjoitellut Kiran kipuilusta valjaita laittaessa ja kivun syyksi luultiin selän jumia. Kiran kivut kuitenkin...