Hengissä ollaan!

Kohta loppuukin jo koulut ja sit katotaan mitä kesäksi ja sen jälkeen keksitään... :P Huh huh mitä kiirettä ollut varsinkin koulujuttujen kanssa... Onneksi pikkuhiljaa kaikki selvenee ja luulen että voisin ehkä jopa valmistua eläintenhoitajaksi toukokuun viimeisenä päivänä! :)
Koiralta lähtee turkki tässä lähipäivinä. Kaveri tulee taas ajelemaan kesäisemmän puvun tolle. ;) Sittenpähän näette mimmonen siitä tulee, suunniteltu on jo heh heh!

Oho... Ompas ikävän talvinen otsikkokuva...

Kiireitä...

Tekemistä ollu enemmän kuin laki sallii. Aika ei tunnu riittävän ainakaan mihinkään ylimääräiseen. Jospa tämä tästä kevään mittaan hellittäis. :)

Koira aloitti karvanlähdön, jää näyttelyt vasta ensi talveen!

Vielä pari talvista kuvaa tähän loppuun.

3v!

Neiti on ämmä nytte. :D Kasvaa ja kehittyy. <3 Josko sitä veis tuon Kuopion kansainväliseen toukokuussa kahtomaan mitä taas sanovat.

Verikokeiden tulokset tulivat, ei ole haiman vajaatoimintaa!!! Jeeeeeees! Nyt vaan yritän löytää syy-yhteyden ulosteiden löysyyteen. Pari-kolme viimestä viikkoa ollut onneksi kaikki ok. :)

Mahtihauva taas tohtorille

"Kato se rata läpi, ne on numeroitu." Sanoi ohjaaja kun madalsi esteitä meille sopivaksi. 15 esteen rata, ei olla taidettu mennä niin pitkää ikänä! Mutta Kira hoiti homman kotiin niinkuin aina. Uskomaton koira. Mulla oli taas ohjausongelmia mutta eiköhän ne tästä. Radan jälkeen ohjaaja sanoi meidän olevan kisavalmiita. :D
Putken (9) kohdalla Kira ei meinannut sinne mennä. Se vaan kahto mua ja juos putken viertä(?). Mitämitä, nyt en ymmärtänyt Kiran logiikkaa. :D 12-15 esteet Kira meni niin hyvin että tuntui turhalta huutaa mitään kun se vaan paineli menemään!
Puomilla meidän piti treenata kontakteja kun meinas hypätä ylite, muutama kerta sitä harjoteltiin niin se alko jo hiljentään kivasti.
Keinulla ei mitään ongelmaa! Aluks vähän hiljensin sitä mut parilla seuraavalla kerralla en, herkkuja vaan tungin naamaan kun se laskeutu. Ja meni hyvin. Jee!

Perjantaina eläinlääkäri kutsuu, jatkuvan ripulin takia sinne siis soitin ja haluavat tietää tämän haiman tilanteen. Vajaatoimintaakohan ne epäili. Verikokeilla se luultavasti katsotaan.

Muutama kuva tähän loppuun, Touhon kanssa käppäilyllä. Ne tykkää juosta vieretysten. :D

Agittamista tauon jälkeen

Agilityssä ollaan taas pitkästä aikaa alettu käymään. Pari kertaa vielä, sitten alkaa työssäoppiminen ja sen jälkeen loppuukin sopivasti koulu. Pitää siis ottaa nyt kaikki irti tästä mahdollisuudesta.
Agilityhalli muutti vähän kauemmaksi koulusta, nyt tuo on lämmitetty ja siellä on asteita 10-15, en tarkalleen muista mutta sopiva lämpötila kuiteskin. Sinne on matkaa päälle 3km, joten mukavasti tulee lenkkikin sinne kävellessä ja pois tullessa.
Essiä en enää saanut mukaani mutta sentäs toisen kaverini Even, Lempi whippetin kanssa sain! :)

Kira oli aika mainio viime kerralla. Oli yksi pitkä rata, joka "jaettiin" kahteen rataan kun välissä oli keinu mikä ei sitten vielä kuulunut meidän ryhmälle kun ei sitä olla treenailtu.

Elikkäs tuossa on 6 estettä ennen keinua, Kira meni sen niin täydellisesti kuin vain voi mennä! <3 Ei ongelman ongelmaa! Sen jälkeen skipattiin keinu ja tehtiin rata loppuun, taas täydellisen täydellisesti renkaaseen asti... :D Halusi hypästä sivusta ja sitä sitten hetki jankattiin ja kyllähän se lopulta menikin monta kertaa sen hyvin. Kepitkin Kira näköjään muisti et miten ne pitää mennä, viime kerralla kun meinasi olla vähän ongelma, nyt sisäisti sen mahottoman hyvin! Hitsit kun tuo osas mennä hyvin. Radalla kiitää ja juoksee, menee hyvin, vuoroa odotellessa osaa nätisti odotella ja pitää muhun kontaktia vähän liiankin hyvin.
Sit kun me oltiin niin hyviä (:DD) niin ohjaaja laitto meidät harjottelee keinua. Kira oli paras. Ei ongelmaa taas vaihteeks. Se vaan hämmenty yhessä vaiheessa kun olin siitä aika kaukana ohjaajan laittaessa keinua hitaasti alas, että se seuraavalla kerralla hyppäs puolesta välistä pois. Tehtiin vielä onnistunut keinuun meno ja lopetettiin siihen.
Mulla tuo ohjaaminen vielä hakusassa, enköhän ala oppia pikkuhiljaa.

On tuo hurtta vaan paras.

Liebster blog tunnustus

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen. 

Sain tämän haasteen Essiltä, kiitos hänelle! :)

Haateen saavat tällä kertaa vain pari blogia: Marjaana sekä Meme~. Muut ovatkin tainneet saada jo haasteen, joten näin tällä kertaa. 

Ps. Mun on pitänyt pitkän aikaa tehdä haaste, missä otan kuvat kaikista tempuista mitä tuo osaa, kyllä se vielä tulee! ;)

StressiäStressiä

Uusvuos meni odotettua paremmin eikä koira pelännyt raketteja laisinkaan! Ainoa ongelma oli että haukkui koville paukkeille, mutta parempi sekin kuin peläten koko illan sängyn alla. :)

Nuita näyttelyitä olen keväälle nyt mietiskellyt ja ennen kesää koitettaisiin 1-2 käydä. Katotaan mitä tästä sanotaan, tuleeko vielä ERIä vai lähteekö laskuun. :D En jaksa välittää, nää näyttelyt meinaa olla menny jo niin pitkälle että voi lähinnä nauraa ja surkutella pärjänneille koirille. En meinaa nyt mitteleitä, mutta erityisesti niitä sairaita rotuja, joissa pärjää aina ne jotka on kaikkein pidemmälle jalostetut. Niin turkiltaan kuin rakenteeltaan. Toivottavasti mitteleissä ei mennä turkin kanssa överiksi, ainakin vielä näyttää ihan hyvältä.

Ja jee oon saanu tän nirsopetterin syömään!! Pidin tässä viikon ajan annokset paljon pienempänä kuin normaalisti ja nyt sille on jäänyt ruuan jälkeen hiukomaan... Tänään sitten pitkän metässä rämpimis lenkin jälkeen annoin tolle kolme-neljä kertaa suuremman annoksen ku lähipäivinä ja aattelin et ei toi voi jaksaa syödä kaikkea. Alas meni ja lautanen jäi puhtaaksi. Huh heijaa.

Lisäks musta tuntuu että ton stressitaso on noussu. Se jyrsii etujalkojaan ja on useammin löysällä. Luulisin että kun otan sen mukaan kouluun niin siellä stressaa sitä asuntolaelämää ja muita koiria, kun vietetään ilta aina kaikki keittiössä. Pitää tehä kunnon lenkkejä ja antaa paljon jyrsittävää niin jospa tulis koiralle parempi mieli. :)
Ei sillä, munkin stressitaso on normaaliin verrattuna x100000000000. Eniten ahistaa ehkä tuo opinnäytetyö, se on ihan kesken ja sen esittäminen tulee olemaan tuskaa, ja jos joku kehtaakin kysyä siellä jonkin kysymyksen niin turpiin tulee. Ei elämä. Lisäks se aihe on sellainen että sinne tulee vähintään kaikki koiraihmiset ja niiden ystävät kuuntelemaan ja kyseenalaistamaan.

Niin ja nämä pentujutut jätän suosiolla taakse... Katsotaan kesällä uudestaan ja mietin sitä koiraa vasta sitten, ei nyt kykene.