StressiäStressiä

Uusvuos meni odotettua paremmin eikä koira pelännyt raketteja laisinkaan! Ainoa ongelma oli että haukkui koville paukkeille, mutta parempi sekin kuin peläten koko illan sängyn alla. :)

Nuita näyttelyitä olen keväälle nyt mietiskellyt ja ennen kesää koitettaisiin 1-2 käydä. Katotaan mitä tästä sanotaan, tuleeko vielä ERIä vai lähteekö laskuun. :D En jaksa välittää, nää näyttelyt meinaa olla menny jo niin pitkälle että voi lähinnä nauraa ja surkutella pärjänneille koirille. En meinaa nyt mitteleitä, mutta erityisesti niitä sairaita rotuja, joissa pärjää aina ne jotka on kaikkein pidemmälle jalostetut. Niin turkiltaan kuin rakenteeltaan. Toivottavasti mitteleissä ei mennä turkin kanssa överiksi, ainakin vielä näyttää ihan hyvältä.

Ja jee oon saanu tän nirsopetterin syömään!! Pidin tässä viikon ajan annokset paljon pienempänä kuin normaalisti ja nyt sille on jäänyt ruuan jälkeen hiukomaan... Tänään sitten pitkän metässä rämpimis lenkin jälkeen annoin tolle kolme-neljä kertaa suuremman annoksen ku lähipäivinä ja aattelin et ei toi voi jaksaa syödä kaikkea. Alas meni ja lautanen jäi puhtaaksi. Huh heijaa.

Lisäks musta tuntuu että ton stressitaso on noussu. Se jyrsii etujalkojaan ja on useammin löysällä. Luulisin että kun otan sen mukaan kouluun niin siellä stressaa sitä asuntolaelämää ja muita koiria, kun vietetään ilta aina kaikki keittiössä. Pitää tehä kunnon lenkkejä ja antaa paljon jyrsittävää niin jospa tulis koiralle parempi mieli. :)
Ei sillä, munkin stressitaso on normaaliin verrattuna x100000000000. Eniten ahistaa ehkä tuo opinnäytetyö, se on ihan kesken ja sen esittäminen tulee olemaan tuskaa, ja jos joku kehtaakin kysyä siellä jonkin kysymyksen niin turpiin tulee. Ei elämä. Lisäks se aihe on sellainen että sinne tulee vähintään kaikki koiraihmiset ja niiden ystävät kuuntelemaan ja kyseenalaistamaan.

Niin ja nämä pentujutut jätän suosiolla taakse... Katsotaan kesällä uudestaan ja mietin sitä koiraa vasta sitten, ei nyt kykene.