Maksa-arvot huolestuttavan korkealla

Kiran vointi on ollut mitä mainion viime aikoina. Uloste on ollut kiinteää monta viikkoa, yksittäisiä löysiä lukuun ottamatta. Kunnes torstaina Kira ei syönyt mitään ja oksenti limaa pariin otteeseen. Myöhään illalla tuli sitten kipukohtaus ja Kira tärisi. Siinä sitten sai taas miettiä, että onko vaiva niin akuutti että mennään päivystykseen vai odotetaanko aamuun. Koska todennäköistä oli, että vaiva olisi mahasta tai suolistosta niin päädyttiin antamaan litalginia. Se auttoi 30min kuluttua ja Kira alkoi nukkumaan.

Aamulla Kira alkoi jo riskaamaan ruokaa ja söi hyvällä ruokahalulla. Mutta koska Kiralla on ikää ja maksa-arvoja seuraillaan, niin totta kai halusin käyttää lääkärissä tarkastuksessa. Vielä viikonloppukin oli tulossa. Kira myös oli edelleen vähän väsynyt, mikä ei nyt tosin ole ihme jos maha on ollut kovin kipeä. 

Lääkärissä ei todettu mitään kummallisuuksia, ja kun Kira oli alkanut syömäänkin niin asiat olivat aika hyvin. Saatiin kuitenkin ohje antaa antepsinia ja cereniaa. Maksa-arvot otettiin ja niistä tuloksia mentiin odottelemaan kotiin. Mutta kun tulokset tulivat, olin aika järkyttynyt. ALAT oli noussut viime kerran arvosta 905 --> 3898 ja AFOS viime kerrasta 440 --> 1094. Lääkäri totesi, että ei voida tämän päivän perusteella tietää oliko Kiran oireilulla ja näillä arvoilla yhteyttä. 

Ostettiin Kiralle liveron acute -ravintolisää, jota syötettiin muutama päivä. Eipä tässä sitten oikein muuta voi kun odotella. Kuukauden päästä olisi uusi kontrollikäynti. Lääkäri olisi halunnut että annamme Samylinia tai vastaavaa ja voitaisiin kokeilla hepatic kuivaruokaa. Päädyttiin kuitenkin äidin kanssa siihen että näin ei tehdä. Ripulin riski on suuri molemmissa ja niiden antaminen olisi nirsolle Kiralle kiusaamista. Ei ole sen arvoista.

Sen sijaan mitä tässä tilanteessa aion tehdä on se, että huolehdin Kiran ruokavaliosta tarkemmin. Mikään ruokavalio tai lisäravinne ei Kiran maksaa paranna, mutta en halua olla tekemättä mitään. Joten, Kiran ruokavalio pysyy edelleen pääosin samana koska maha voi nyt niin hyvin, mutta vitamiinilisät tulevat kuvioihin. Maksaa ja maksalaatikkoa Kira on saanut säännöllisesti kerran viikossa. Lisään nyt mukaan e-vitamiinin, c-vitamiinin ja ehkä d-vitamiinin ja sinkin. En muista että aikaisemmin ripulia olisi e:stä tai c:stä tullut, mutta d:stä ehkä. Annan kuitenkin yhtä vitamiinia pikkuriikkisen kerrallaan ja katson kuinka käy. Jos tulee ripaska - niin ei sitten anneta.

Huoli on kova ja mielen valtaa välillä epätoivo, välillä taas toiveikkuus. Kira on nyt äärettömän pirteä ja oma itsensä, joten mennään päivä kerrallaan.

Kira 13v!

Hyvää syntymäpäivää Kirsti-mummelille! <3 Kira täytti ystävänpäivänä jo kolmetoista vuotta! Rakkain, parhain, hauskin, opettavaisin, ihanin, jääräpäisin, fiksuin, kaunein ja ennen kaikkea täydellisin Kira! En voi käsittää miten kolmetoista vuotta on jo mennyt, se on pitkä aika mutta ei todellakaan siltä tunnu. Kaikkeni teen, että Kiralla olisi vielä monta hyvää elinvoimaista vuotta edessään.

Tottakai Kirstin synttäreitä aina juhlistetaan ja tänä vuonna Kira saikin lahjaksi uuden lelun, jossa on 12 vinkua sisällä (kyllä, 12 vinkua!) ja kuivattua naudan ruokatorvea. Aamupalaksi Kiralle annettiin kädestä syötettynä Kiran mielestä sopivan pieninä paloina tuoretta possun lihaa lähitilalta.

Lahjat paketeissa odottelemassa repimistä.

Mieleinen lahja.

"Voin mä maistaa"

Kuulumisia ja harrastuksia

Kiralla menee tällä hetkellä hyvin. Pahin yskä on selätetty ja vatsa toimii suurimmaksi osaksi hyvin. Kira on edelleen yskinyt aamuyöstä/aamusta kerran tai kaksi, mutta nyt sekin tuntuu hellittävän. Ehdin jo miettiä mitä kaikkea mahdollista Kiralla voisi taas olla keuhkoissa, mutta luulen että se oli vain tosi pitkittynyttä yskää. 

Uusivuosi meni jälleen Sileon avulla. Tosin tällä kertaa kokeiltiin mennä alkuillasta laavulle. Ideana oli, että Kiraa ei tarvitsisi huumata heti kuudelta ja useaan kertaan. Ajettiin siis syrjäiselle laavulle kuudeksi, mutta harmiksemme paukkeita kuului silti joka puolelta. Laavulle oli kävelymatkaa n. 2 km. Lähdettiin sitten kuitenkin tarpomaan ja ihme ja kumma: Kira ei välittänyt paukkeista mitään? Kira ei ehkä osannut niitä yhdistää mihinkään pelottavaan, kun kerta lenkillä oltiin. Laavulla vietettin pari tuntia aikaa ja kotona oltiin yhdeksän aikoihin. Naapurit kun ampuivat raketteja niin läheltä, Kira alkoi pelkäämään. Kymmenen aikaan annoin Sileota ja se riitti loppuyöksi. Saa nähdä mitä keksitään ensi uutena vuotena.

Seuraava maksa-arvokontrolli on maaliskuussa. En ole Kiralle syöttänyt Samylinia tai muutakaan vastaavaa. Sen sijaan se on saanut maksaa tai maksalaatikkoa. Muutenkin Kiran ruokavalio koostuu nyt siitä mistä se tykkää ja minkä vatsa kestää. Ruokana Kiralle menee nappulaa (täytyy olla kanaton), hevosen lihaa, broilerin ja sian sydäntä, voita, sekä maksalaatikkoa. Mä en voi ymmärtää, että miten Kiran maha kestää maksalaatikkoa?? :D Broilerin liha ei käy, sian/naudan jauheliha ei käy, ruoantähteet ei käy, makkara ei käy, mutta sitten tuo eines käy. Ihmeellistä.

Herkkuina Kiralle menee hevospainoitteiset herkut. Joko ihan pelkkää kuivattua hevosta, tai sitten hevos-peruna herkut. Se onkin hyvä että nyt on löytynyt hyviä herkkuja, sillä me aletaan taas harrastelemaan. Käydään helmikuussa tutustumassa hoopersiin ja aloitetaan viiden kerran rally-tokon voi-mes-kurssi. Kiralla on ollut niin paljon virtaa että kiva tehdä sen kanssa jotain yhdessä!

Kira pääsi tutustumaan eräs päivä koirauimalaan. Ajattelin, että Kira voisi siitä tykätä. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes jalat piti kastaa veteen. Kira laittoi jarrut päälle eikä tykännytkään ideasta. Saatiin se kuitenkin kahlaamaan herkkujen avulla, mutta sitten Kira alkoi tutisemaan. Pientä alkoi kovasti pelottamaan. Kaksi kertaa saatiin Kira maaniteltua veteen asti ja tekemään pienen kierroksen, enempää ei viitsitty kiusata. Ei ollut ollenkaan Kiran juttu! Uimatyyli on kuitenkin Kirstillä hallussa, mutta taidetaan jättää uimiset kesään ja luonnonvesiin. :)

Maksakontrolli ja yskän selvittämistä

Yksi päivä Kira alkoi yskimään juomisen jälkeen, eikä yskä mennyt ohi muutamaan päivään. Kiralla on ollut jo pidemmän aikaa vesikuppi korkealla, koska maantasosta juodessa Kira vetää vettä väärään kurkkuun tai sitten puklaa veden pois. Keväällä Kiralla oli luultavasti kennelyskä ja nyt yski veden takia, joten ajattelin että paras puhua tästä lääkärille samalla kun on maksa-arvojen kontrolli. 

Ennen lääkäriä Kiralle oli hieronta-aika. Mitään vakavaa ei löytynyt, ylipäätään jumeja ei ollut. Hyvä uutinen siis, mutta se tarkoitti sitä, että myös etujalan ontumisesta piti puhua lääkärissä.

Lääkärissä sitten otettiin tosiaan verikokeet (ALAT ja AFOS) sekä puhuttiin yskästä ja ontumisesta. Verikokeiden tuloksia odotellessa otettiin Kirasta keuhkokuva ja kyynärkuvat. Lisäksi otettiin ranteista kuvat, sillä toinen ranne rutisi kun lääkäri sitä taivutti. Mitään hälyttävää missään kuvissa ei näkynyt, keuhkokuva oli muuten siisti, mutta keuhkoputkien seinämät olivat hieman korostuneet (ehkä yskästä johtuen?). Kyynärissä pientä iän mukaista muutosta, mutta ei mitään vakavaa nivelrikkoa. 

Yskän osalta päädyttiin siihen, että jos Kiralle vielä tulee kova yskä, voidaan saada yskänlääkettä tilannetta helpottamaan. Seuraavassa hammaskivenpoistossa katsotaan nielun tilannetta ja ontumiseen saatiin kipulääkekuuri. Verikokeissa tilanne oli mennyt huonommaksi, viimeksi ALAT oli 411, nyt 905. AFOS oli pysynyt suunnilleen samana, viimeksi 408, nyt 440. Mutta koska vointi on parempi kuin hyvä, katsotaan arvot uudestaan 4kk kuluttua.

Ihanaa petimateriaalia löytyi koiranäyttelystä. Ompelin reunat yhteen ja laitoin sisälle vanua, niin nyt on hyvä pehmeä peti! Kuvassa peti vielä ilman vanua kaksinkerroin taitettuna.

Kipulääkekuurilla ontuminen meni ohitse. Kira edelleen välillä yskii vähän, mikä tietysti huolettaa. Yritän kuitenkin olla ajattelematta kaikista pahinta koko ajan, ennemmin mietin että vanhuus ei tule yksin. Sen välillä unohdan että Kira on jo vanhus, kun niin pirtsakka se on.

Alla olevassa videossa Kiran tyyli syödä. Heh, ei tokikaan aina näin, mutta ollaan vahingossa tämä tapa hänelle opetettu. Kiralla on tapana riskata ruokaa kovaan ääneen ja sitten kun saa eteensä ruokaa mitä ei halunnutkaan, niin ollaan vähän suostuteltu... Sitten syötetään kädestä pieniä paloja lihaa, märkäruokaa tai nappulaa. Sallittakoon tämä mummolle, ja sitä paitsi, tämä on ihan kivaa yhteistä aikaa.

Hampaiden harjausta ja pientä ontumista

Kiralla oli viimeksi hammaskivenpoisto kesäkuussa. Siitä palautuminen oli vaikeaa kun Kiralle tuli paha närästys. Uutta hammaskivenpoistoa suositeltiin jo 10kk päähän, mikä tuntui kamalan lyhyeltä ajalta. Päätin sen jälkeen että aloitetaan hampaiden harjaus - piste! Jos sillä pystyy pitkittämään hammaskivenpoistoa ja estämään hampaiden poistoa niin se on pakko tehdä. Ja siitä on nyt pidetty kiinni. Tavoite on siis pestä hampaat joka ilta ja siinä on onnistuttu ihan hyvin. Aina ei toki voi muistaa, mutta harjaus tapahtuu kuitenkin useamman kerran viikossa. Ja voin sanoa että kyllä siitä on ollut suuri apu. Muistelen että vuosi sitten hampaisiin kertyi tosi nopeasti uusi hammaskivi ja olin siitä ihmeissäni ja huolestunut... Nyt hammaskivenpoistosta on kulunut 4kk ja vain yhteen takahampaaseen on vähän päässyt plakkia/hammaskiveä kertymään. Se onkin vaikein harjattava hammas. Muut hampaat ovat hienon valkoisia! Ja muutenkin mielestäni Kiralla on ikäisekseen erittäin hyvät hampaat. Helposti vanhojen koirien hammashuoltoa vähätellään, laiminlyödään tai unohdetaan, mikä on todella surullista.

Mielessä on ollut nyt pari kertaa myös emmi-pet -hampaiden puhdistus. Olen skeptinen enkä ole aikaisemmin uhrannut ajatustakaan tuolle, mutta nyt pohdin että kannattaisiko sitä kokeilla... Tiedän siis vallan hyvin ettei se poista ientaskuista hammaskiveä eikä korvaa eläinlääkärikäyntiä, mutta jos sillä tuota takahammasta vähän putsaisi ennen kuin siihen muodostuu ientulehdusta, niin olisikohan siitä hyötyä. En tiedä, se jääköön vielä ajatuksiin muhimaan.

Eilen Kira ontui etujalkaansa. Sillä oli ollut aika menevä päivä, joten luulen sen johtuvan jostain lihasongelmasta. Se on ontunut aikaisemminkin etujalkaansa, mutta se on mennyt ohitse hieronnalla ja levolla (sama edessä nytkin). Kiralla onkin ollut nyt aika menevä syksy muutenkin, kun on päässyt usein metsään juoksemaan kun on kerätty marjoja tai sieniä. Lisäksi isä kertoi että Kira saattaa joskus aamuisin tehdä itsenäisiä 30min matkoja metsään... Eli siis kun pääsee ovesta ulos niin juoksee metsään ja tulee takaisin kun tulee. Pitää yrittää kitkeä tämä tapa jotenkin, eli siis että ehkä Kira aamuisin ulos vain hihnassa..? Vanhalle koiralle ei tee hyvää lähteä kylmillä lihaksilla täysillä juoksemaan metsään ylämäkeen. Vanhoja tapoja on vain vaikea muuttaa, Kira nimittäin tykkäisi aamupostin hakea vapaana eikä hihnassa.

Tilasin Kiralle jokin aika sitten Samylinia, josko se olisi alentanut maksa-arvoja (vaikkakaan en ole niistä enää kovin huolissani koska vointi on hyvä). Ajattelin että tabletti on helpompi antaa kuin jauhe, kun Kira pian jättää koko ruoan syömättä jos epäilee mitä siinä on. Itse saan annettua tabletin suht kivuttomasti broilerin sydämen sisässä, mutta vanhemmilleni se on hieman haastavampaa. Joten teimme niin, että minä annoin tabletin silloin kun Kira oli meillä. Kävi kuitenkin niin, että Kira meni Samylinista ripulille, joten kokeilu päättyi nopeasti.

Kiinnostava kolo...

Kiran herkutkin meni nyt uusiksi. Aikaisemmin ollaan annettu Platinumin puolikosteita herkkuja, mutta niistä tuntuu menevän nykyään maha sekaisin. Paras olisi esim. keitetty sydän, mutta sitten taas tulee säilyvyyden kanssa ongelmia. Joten ostin kokeeksi kuivattua hevosta - tämä kokeilu oli menestys! Kira on herkkuihin hulluna eikä maha ole moksiskaan, joten toistaiseksi jatketaan sillä.

Lokakuussa on parit mätsärit vielä tiedossa (kunhan saadaan tuo ontuminen ensin hoidettua), jonka jälkeen niitä ei sitten loppuvuonna juuri olekaan. 

Mökkireissun jälkeen Kira oli aivan poikki!

Kontrolli

Kiralla oli maksa-arvojen kontrolli ja arvot olivat ennallaan. ALAT ja AFOS pyörivät neljänsadan hujakoilla, kun niiden pitäisi olla noin alle kahdensadan. Eli eivät kamalasti koholla, mutta eivät olleet laskeneetkaan. Tietysti kun vanha koira niin elimistöllä menee kauemmin toipua. Eläinlääkäri suositteli Samylinia ja kontrollia 2-3kk päähän. En itse usko Samylinin voimaan, sillä jos se toimisi, kai sitä ihmisillekin suositeltaisi? Noh kuitenkin, ajattelin tuotetta kokeilla, sillä jos Kiran maha ei mene sekaisin niin eihän siitä haittaakaan ole (muuta kuin rahanmenoa). Ajattelin ostaa pari pakettia ja syötän ne ennen kontrollia, ja jos arvot ovat laskeneet niin hyvä ja jos ei niin eipä sitten. Tuleepahan itselleni olo että jotain on tehty, eli Samylin hoitaa ainakin omaa päätä. :D Voisin lisäksi antaa Kiralle maksaa useammin jotta saisi A-vitamiinia, jos sekään yhtään auttaisi. Virkeä tuo mummo on kuin mikä, joten voinnissa ei ole valittamista.

Kesäkuulumisia

Kesällä ollaan tehty vaikka mitä ja taas toisaalta ei välillä olla tehty yhtään mitään. :D Kiraa ovat viihdyttäneet mökillä oravat, joita on intensiivisesti tuijotettu. Hellesäällä ei olla tehty mitään, sillä kukaan ei jaksa mitään. Tulisipa jo syksy niin voisi mennä sienestämään muutakin kuin kanttarelleja! 

Ensi viikolla Kiralla on verinäytekontrolli, muuten on kyllä mennyt tosi hyvin. Vatsa on ollut kunnossa ja ukkosista ollaan selvitty ilman rauhoittavaa. Kira ei pienempiin jyrinöihin reagoi ollenkaan - ehkä se ei kuule niitä...? Loppuun läjä kuvia:

Ja viimeiseksi kakkakuva. Kira on välillä kakannut korkealle, minusta se on ainakin todella koomista. :D