23.5.24

Kesä ja kärpäset

Poitsu se vaan kasvaa ja kasvaa. Nyt ollaan jo korkeampia kuin naapurin collie! On se jännä, kuinka ison koiran kanssa kaikki alkaa näyttää pienelle. Kissan pienet tassut ovat jotain äärettömän söpöä, vaikka aikaisemmin ne eivät herättäneet mitään tunteita. Kaikki koirat mistä ennen ajatteli että ompas isoja, ovatkin nyt pieniä.



Käytiin raveissa ihmettelemässä ihmisiä ja hevosia. Karu oli niin mallikkaasti, ai että! Ihailijoitakin sai, totta kai. Hevoset kiinnostivat kovasti, mitä nopeammin juoksivat, sitä jännempi. Pieni hitaasti kulkeva poni ei sitten ollut yhtään kiinnostava. Kuulutuksiinkaan ei Karu reagoinut. Hieno poika! Ainoastaan hevosen kakka tuotti hieman vaikeuksia, se kun oli niin hyvän makuista.

"Ihan hiljaa vain katselin ja ihmettelin."

Järvet ovat Karulle jotain todella ihanaa. Karu jo kahlailee lähes mahaan asti ja hepuloi rannalle päästyään. Siitä saadaan varmasti hyvä vesipeto!



Sisäsiistejäkin lähes ollaan jo. Yksittäisiä pissejä saattaa tulla sisälle jos ei ole tajunnut viedä tuota ulos ajoissa, mutta useita päiviä on putkeen ettei pissi lattialle.
Etuhampaat ovat kaikki vaihtuneet, mutta muut maitohampaat ovat tiukasti paikoillaan.

Karu on tällä hetkellä levossa ortopedin määräyksestä... Ei pääse Karu nyt painimaan eikä metsään riehumaan. Kirjoittelen tästä joskus myöhemmin, kun tiedän paremmin tulevaisuuden näkymistä.


4 kk


5.5.24

Kevät ja pörriäiset

Karu on nyt 16 viikkoa, noin viikon päästä 4 kk. Painoa löytyy 23 kg ja korkeutta noin 50 cm. Tähän mennessä Karu osaa istua, mennä maahan, odottaa, irti, tänne, olehyvä. Jotenkuten osaa: seiso, etsi. Osaa naksuttimella sheipaten laittaa jalat kirjan päälle, tälle ei ole vielä vihjesanaa. Myös osaa mennä kyykkyyn, tämä siis takajalkojen lihasharjoittelua. Ulkona hihnassa kävely onnistuu ikään nähden hyvin, enimmäkseen mennään rauhassa hihna löysällä ja tästä palkkailen välillä. Pyritään pysymään joko oikealla tai vasemmalla, jos meinaa vaihtaa puolta ilman lupaa, niin pysähdyn ja odotan että menee takaisin. Tämän on tajunnut jo hyvin, mutta välillä pysähdellään enemmän ja välillä vähemmän. Nyt olemme alkaneet harjoitella sitä, että kaulapannan kanssa kävellään vierellä ja valjaiden kanssa pääsee kauemmaksi. Katsotaan kuinka tässä käy. Voi olla että lisään käskysanan tähän vierellä kävelyyn, jotta se myös onnistuisi valjaidenkin kanssa.




Haasteita meillä on muiden koirien ohituksen kanssa ja kävelylenkit hihnassa koirakaverin kanssa. Silloin vetää kuin höyryjuna. Ohitukset tosin menevät ihan hyvin kunnes koira tulee liian lähelle. Jos vastaantulevat haukkuu niin sitten haukkuu tai murisee tämäkin. Ulkona joskus käskyt menevät kuuroille korville, esim. istuminen on haastavaa ulkona, koska se on niiiiin tylsää. Mutta metsässä vapaana ollessaan kyllä kuuntelee vielä hyvin eikä lähde kauas. Hampaiden katsominen on myös vähän tylsää touhua. Ensi viikolla aloitamme kuuden kerran arkitottelevaisuuskurssin, joten siellä saamme varmasti hyvää treeniä. Kurssi järjestetään meiltä pienen kävelymatkan päässä, joten ei voisi olla parempi sijainti.



Painit metsässä samojedipennun kanssa meni loistavasti, kylläpä niillä oli hauskaa. :) Naapurin corgin kanssa myös tuntuisi leikit kohtaavan lyhyen tapaamisen perusteella, joten siitäkin saisi painikaverin. Tänään käytiin Murunkin kanssa metsässä. Karulla on siis kaksi hyvää painikaveria (ehkä myös kolmas), joten eiköhän se riitä. Ei se määrä, vaan laatu!

Siljan kanssa ulkoillen.



Vietit alkavat Karulla heräämään metsäneläinten perään. Siili nähtiin ja voi hyvänen aika kun oli kiinnostava. Lintujen perään pitää päästä, mutta orava pihalla ei kyllä ollut niin kiinnostava juttu vaikka se kovin ääntelikin ja pomppi edes takaisin. Kimalaisetkin ovat heränneet ja nekin ovat kovin ihmeellisiä pitäessään kummalista pörinää. Pitää olla varovainen, koska en epäile yhtään että Karu voisi sellaisen suuhunsa napata.



Siili!!

Täysin sisäsiisti tuo ei vielä ole. On päiviä, jolloin ei pissaa kertaakaan sisälle ja on päiviä milloin tulee useampi pissi sisälle.

Pihalla tuo koira olisi koko ajan. Nyt kun on lämmintä ulkona, pidetään terassin ovea auki eikä tuo tule sisälle ollenkaan. Mutta ei malta nukkua pihassa, joten on aika väsynyt poika jos siellä viettää paljon aikaa. Pissitkin tekisi mielummin muualle kuin pihalle.

15 vk

16 vk

27.4.24

Mõmmeröinen kasvaa ja kehittyy

Karu on tänään 15 viikon ikäinen. Toinenkin korva on vihdoin noussut pystyyn! Lisäksi olemme ottaneet hieman isommat valjaat käyttöön. Ja kaksi etumaitohammastakin on tippunut pois. Ei ole enää mikään vauveli tämä poitsu.


Ollaan käyty rautatieasemalla, keskustassa, kauppakeskuksissa, mätsäreissä ihmettelemässä, nähty poneja, juostu pellolla ja metsässä. Kokeilimme myös miten Karu reagoi kun metsässä yhtäkkiä häviänkin piiloon. Kun Karu huomasi minun kadonneen, se otti vainun maasta ja seurasi jälkiäni suoraan minun luokse! Olin ihan äimän käkenä! Miten voi olla luonnostaan noin hyvä etsimään! Ja siis käytti nenäänsä eikä silmiään, ei nähnyt minua kuin vasta päästyäni mun luokse. Ehdottomasti aloitamme jonkun nenänkäyttöharrastuksen kun sopiva sattuu kohdalle.




Kävimme myös toisilla M&M treffeillä ja voin sanoa että jäi viimeiseksi. Taas Karu joutui pitämään puoliaan ja mulle tuli niin paha mieli, miksi edes vein Karun sinne... Yritän parhaani Karun kanssa mutta aina ei kyllä mulla lanttu leikkaa. Noh, onneksi olemme nähneet kilttejä koiria tuon episodin jälkeen ja näyttää että Karulle ei onneksi ole jäänyt kovin ikäviä muistoja, eikä koe joutuvansa itseään puolustamaan. Myös Muru-kelpien kanssa on ollut hyvät pitkät tasavertaiset painit metsässä. Karu on niin ihana kun se oikein kellahtaa selälleen että tule Muru tänne minun kanssa painimaan. :D Mutta olihan niistä M&M treffeistä sen verran hyötyä, että sain sen samojedin omistajan yhteystiedot kenen kanssa Karulla oli hyvät painit ensimmäisellä kerralla ja sovittiin sitten pentutreffit keskenään metsään.

Naapurin Veke-koiran kanssa kävelyllä.

Seran kanssa metsäretkellä.

Murun kanssa metsässä.


Karulla on huomattu olevan yliojentuvat kintereet. Kuulemma yleistä amerikanakitojen pennuilla. Kuitenkin Karulla alkoi takajalat olemaan toispuoleiset, eli oikea jalka alkoi olla lähes koko ajan yliojentuneena seistessä. Onneksi sain fyssarille ajan ja saatiin tosi hyvä neuvoja. Vasemmasta jalasta ei kuulemma tarvitse olla huolissaan, eikä oikeakaan ole pahimmasta päästä. Mutta oli selkeä lihasero jaloissa, vasen jalka oli vahvempi. Joten lähdemme siis vahvistamaan oikeaa jalkaa. Tässähän on nyt sellainen pieni huoli, että onko Karulla kipuja jonka vuoksi ei käytä oikeaa jalkaa yhtä paljon, vai onko vaan tottunut käyttämään vasenta enemmän. Ainakaan en ole huomannut kipukäyttäytymistä eikä tuo välttele oikean jalan käyttöä esim. sohvalle nousussa, joten toivoa on että lihasten vahvistamisella yliojennus saadaan helpottumaan. Mutta siis fyssari oli sitä mieltä että en ole koiraani pilannut liikunnalla/ruokinnalla, vaan ihan jalostuksellinen/rodulle tyypillinen vaiva on tämä. Ja olen samaa mieltä. 



Hommattiin Karulle punkkien torjuntaan seresto-panta. Ei näytä häiritsevän enkä ole huomannut että ihokaan reagoisi tuohon. Halusin nimenomaan sellainen tuotteen mikä myös karkottaa punkit eikä vain tapa.

Karun kanssa kaupungilla kulkiessa on välillä sellainen olo että tuo on joku julkkis. Kehuja saa aivan älyttömästi kuinka on kaunis ja ihan pehmolelun näköinen. Kuviakin on tuosta otettu ja paljon saadaan ihmisiltä hymyjä. Ihan pikkupentuna Karu vähän jännitti joitain ihmisiä, mutta nyt on kyllä mennyt rohkeasti jokaisen halukkaan rapsuteltavaksi häntä heiluen. Mutta siis ei juurikaan välitä ihmisistä, ennenkuin ihmiset osoittavat kiinnostusta.

6.4.24

Sosiaalistamista kaikilla mausteilla

Nyt on Karu saavuttanut 12 viikon iän, joka tarkoittaa sitä, että teoriassa paras sosiaalistumisvaihe on ohitse. Tämähän ei ole tietenkään kiveen hakattu päivämäärä, eikä tarkoita että nyt voisi kaikki uudet kokemukset ja tapahtumat unohtaa vaan nimenomaan niitä pitää edelleen jatkaa. 


Kävelyllä löytyi pullo, suuri aarre!


Olen yrittänyt mennä Karun kanssa erilaisiin paikkoihin ja tutustuttaa erilaisiin ihmisiin ja koiriin. Tarkoitus on ollut että Karu ajattelisi että minun kanssa on kiva mennä erilaisiin tilanteisiin ja tuntee olonsa turvalliseksi. Ollaan käyty eri eläinkaupoissa, kauppakeskuksissa, kaupunkien keskustoissa, metsissä, autoteiden varsilla, jäällä, parkkipaikoilla, kylässä kerrostalossa, katsastusasemalla, bussissa, oltu eri autojen kyydissä ja yökyläilty eri paikassa. Lisäksi ollaan nähty erilaisia ihmisiä eri tilanteissa (kotona, kylässä, kaduilla), meillä on tutut ihmiset tulleet kotiin ilman meitä hoitamaan Karua, ollaan tavattu vanhuksia ja lapsia, rollaattoritkin ovat tulleet tutuiksi, myös pyörätuoliakin on nähty. 

Monet ihailevat Karun isoja tassuja.

Bussissa meni näin hyvin!


Vielä kantoi tänään hangenkuoret.

Olen kyllä tehnyt kaikkeni että Karu saisi paljon positiivisia kokemuksia erilaisista asioista ja paikoista. Olen myös pyrkinyt pitämään huolen riittävästä levosta ja lepopäivistä (myös itseäni ajatellen). Nyt tuntuu siltä, että parempaan sosiaalistamiseen en olisi pystynyt, mutta myös että runsaasti olen kokemuksia tuolle tarjonnut. Tästä jatkamme samaan malliin! Seuraavaksi käymme kylässä kerrostalossa jossa on hissi sekä juna-asemallekin pitäisi mennä. Myös edelleen kauppakeskukset ovat käyntilistalla kuten myös ruuhkaiset paikat. Ensi viikolla on sitten taas rokotuskin. Lisäksi vielä pitää hyödyntää Mustin ja Mirrin ilmainen kynsien leikkuu ja tutustumiskäynti hyvinvointipalveluihin. Tekeminen ei siis helposti lopu.


Harvahammas.

Kävimme Mustin ja Mirrin pentutreffeillä. Karusta paljastui uusia piirteitä. Karu sai treffailla samojedia ja sakemannia. Samojedi onnellisesti pomppi Karun päälle ja haastoi leikkimään. Karua aluksi vähän ahdisti tilanne, kun hän haluaisi tarkkailla tilannetta ensin ja tutustua ehkä haistelemalla. Mutta kyllä Karu siitä sitten lämpeni ja oli oikein mukavat painit! Sakemannin kohtaaminen olikin mielenkiintoisempi. Karu esittäytyi itsevarmasti mutta sakemanni oli epävarma, se tuli ärähäen Karun päälle. Karu sietää jos toinen koira ärähtää että tarvitsee tilaa, mutta tämä pentu kun tuli Karun päälle, Karu pomppasi tämän päälle jolloin pentu kaatui maahan ja Karu murisi sille kunnes se lopetti rimpuilun. Tämä taisi tapahtua pari kertaa. Onneksi oli ohjaaja paikalla joka tiesi että väliin ei tarvitse mennä, minusta tilanne oli hurja. Ohjaaja sanoikin että aikuisten koirien kohdalla olisi mennyt väliin. Tämän jälkeen sakemanni oli vähän varuillaan mutta Karu meni hakemaan sitä leikkimään ja pienen leikkihetken he siinä jakoivatkin, joten loppu hyvin kaikki hyvin. Yritän nyt mennä mahdollisimman monta kertaa noille treffeille, jotta minäkin opin miten Karu muiden kanssa käyttäytyy ja tiedän milloin pitää puuttua tilanteeseen yms. Toivottavasti nämä toiset pennut tulevat myös uudestaan, nyt ne jo tietäisivät toistensa tavat. Mutta on kyllä mielenkiintoista kuinka eri tavoin Karu käyttäytyy eri koirien kanssa. Jokaisen tapaamamme koiran kanssa on ollut eri tyyli.

Tavattiin myös taas kelpiepentua.


Ollaan päästy nyt vihdoin harjoittelemaan koiraohituksia! Karuun saa kontaktia vaikka se näkee toisen koiran, mikä on huippu juttu! Mutta kun koira on tarpeeksi lähellä, silloin se on kiinnostavampi kuin minä. Ihan ymmärrettävää, vastahan me tätä aloitettiin harjoittelemaan. Kovasti olisi Karulla kiinnostusta mennä toisen koiran luokse tutustumaan, ei onneksi vielä ainakaan kuitenkaan hauku. Ihmisten ohitus menee paremmin, mutta kyllä niidenkin perään Karu kovasti katsoo. Muutenkin Karu on sellainen haaveilija ja tarkkailija, pitkään katselee jos jotain ihmeellistä on näköpiirissä. Miettii ja harkitsee ennenkuin toimii.


Lapsikohtaamiset ovat menneet paremmin kuin hyvin! Aluksi Karu on ihmetellyt pienikokoisia ja nopeasti liikkuvia ihmisiä, mutta kun ne ovat antaneet herkkuja niin ovatkin olleet kivoja. Pienen totuttelun jälkeen juoksee jo lasten kanssa ja haluaa olla menossa mukana. Osaa myös kuitenkin rauhoittua tekemään muutakin vaikka lapset huutaa/juoksee ympärillä. 

Karun keskittymiskyky onkin parempi kuin luulin. Ensimmäisellä pentukurssin tunnilla Karu ei juurikaan pystynyt keskittymään, ehkä kun kuitenkin oli uusi paikka ja uusi tilanne. Seuraavilla tunneilla on mennyt paremmin ja ollaan pystytty treenaamaan asioita pidempään. Viimeksi harjoiteltiin etutassujen laittamista tasolle sheippaamalla. Muutaman kerran jälkeen ymmärsi asian. Sen jälkeen opeteltiin takajalkojen käyttöä, eli etujalat tason päällä ja sitten hiljalleen lähettiin pyörähtämään ympäri niin, että koira liikuttaisi takajalkojaan. En uskonut että onnistuisi (koska tämän takapään käyttö ei ole kovin hallinnassa), mutta se menikin yllättävän hyvin! Tätä pitää ehdottomasti jatkaa kotona.

Täytyy sanoa, että Karulla on kyllä aivan huippu luonne ja se on todella fiksu. Aivan mahtava tyyppi juuri meille.

11 vk




Edustava selfie :D