Marsujen (melkein onnistunut) ryhmäkuva

Sain extempore idean että otampa marsuista sellaisen ihanan kuvan missä kaikki katsovat nätisti kameraan seisoen vieri vieressä sohvalla! Nyt kun avomieskään ei ollut kotona niin saisin toteuttaa suunnitelmani rauhassa. Hieno ajatus mielessä laitoin marsut yksitellen sohvalle. Ei menny niinku Strömsössä.

Virhe nro 1: Luule että saat otettua kuvan yksin
Virhe nro 2: Älä laita kameran asetuksia valmiiksi saadaksesi hyviä kuvia
Virhe nro 3: Kuvittele että marsut pysyisivät maagisesti paikallaan
Virhe nro 4: Ajattele että ehkäpä porkkanan antaminen auttaisi
Virhe nro 5: Anna marsuille porkkana
Virhe nro 6: Ota porkkana pois

Tämän puuduttavan kahden minuutin jälkeen laitoin marsut takaisin.

Sain kuitenkin yhden onnistuneen kuvan! Valotus ja tarkennus näyttäis olevan just hyvin ja kaikki vielä samassa kuvassa! Oishan se ollu kiva saada kaikkien naamat kuvaan niinkuin oli tarkoitus mutta kaikkea ei voi saada. Ainakaan suunnitelematta ja ilman apua.

Marsuilla silmävaivoja

 Tänään aamulla marsuja tervehdittäessä huomasin että Tibin oikean silmän ympäryskarvat olivat rähmää täynnä. Tibi ei silmää kyllä siristellyt ollenkaan, eikä se edes punoittanut, mutta eritettä tuli paljon. Eihän siinä, ajattelin että putsaan silmän ja tulen katsomaan myöhemmin että oliko kyse ohimenevästä vuodosta vai tulehduksesta. Hetken päästä kun tulin taas morjestamaan marsuja niin rähmää oli jälleen.


Siinä samalla kun kutsuin Tibiä, niin Friidu mönkii piilostaan siristäen hieman myös oikeaa silmäänsä. Ajattelin että ei oo totta, Friidullakin... Siinä silmää katsellessa totesin ettei se eritä, eikä punoita, mutta vilkkuluomen tapainen möykky siinä näyttää komeasti olemassaoloaan. Kun laitoin luomia kiinni, silmän sidekalvo meni harmaaksi, palautui kuitenkin nopeasti normaaliksi (kuiva silmä?). Huuhtelin silmän ja tuo ongelma hävisi, mutta möykky jäi.
Heti kun Friidun laskin alas niin soitin eläinlääkäriin ajan. Saatiin aika mukavasti samalle päivälle.


Lääkäri katsoi ja värjäsi Tibin silmän, sidekalvontulehdus. Seuraavana Friidu, lääkäri katsoi ja meni lukemaan hetkeksi kirjallisuutta. Alkoi epäillä samaa kuin minäkin, vilkkuluomi tai ainakin sen reuna siinä saattaisi olla esillä. Ehdotti että laitetaan samoja antibioottitippoja mitä Tibillekkin, jos sattuisikin olemaan silmätulehduksesta johtuvaa.
Tuo möllykkä ei kuitenkaan näyttäisi Friidua hirveästi hätkäyttävän, ehkä se siinä vähän tuntuu oudolta ja siksi hieman siristeli. Kokeillaan nyt ainakin viikko näitä tippoja molemmille ja katsotaan sitten mitä seuraavaksi tehdään.


Voipi olla että Tibi on saanut tulehduksen siitä kun joku on kusassut sen silmään, nää kun on semmosia kusipalloja.... Jos joku toinen marsu erehtyy kävelemään toisen takana niin sieltä tulee lähes 100% suihku naamalle. :D On nää aikamoisia, Friidulla kerran jo ollut simmutulehdus ja senkin epäilen tulleen kusisuihkusta.

Trombokontrolli etuajassa

On tää muuttaminen niin tympeää!! Onneks alkaa olemaan loppusuoralla, saatiin justiinsa uudet tapetit, huomenna niitä laittelemaan niin alkaa olemaan koti kunnossa. :D Kira on ollut menossa mukana ja ollaankin paljon ajeltu vanhemmille ja takaisin (siellä on ollut lähes meidän koko omaisuus muuton takia). Marsut ovat tällä hetkellä vanhemmilla hoidossa kunnes saadaan tapetit seiniin. Eli jos kaikki menee niinkuin pitää niin marsut muuttavat huomenna! :)

Kira osaa onneksi ottaa myös rennosti!

Viime perjantaina säikähdin kamalasti kun harjasin Kiran hampaita pitkästä aikaa, ikenet olivat todella kalpeat, kta 2sek/>2sek... Kalpeus olisi merkki anemiasta, mikä tarkoittaisi että trombosyytit olisivat kateissa. Pientä mietintää ja pähkäilyä siinä oli hetkisen... Vointi oli Kiralla mitä mainioin eikä ruokahalussakaan ollut ongelmaa. Ajattelin että ehkä tarkistan seuraavana aamuna aamupissasta stixin, josta sitten näkisin että onko pissassa verta (se kun oli ensimmäinen oire trombosytopeniasta viime kerralla). Kira on nyt ollut ilman lääkitystä reilun kuukauden.

Lauantaina sitten purkin ja Kiran kanssa pihalle, pissa purkkiin ja stixiä katsomaan. Siinä oli verta. Pieni määrä, mutta oli verta. Iski epätoivo. Ei kai taas, pitääkö Kiran olla koko elämänsä lääkityksellä...

Varasin netin kautta ajan eläinlääkärille maanantaille. Lääkäri otti veren, tutkitutti siitä samantien klinikalla pienen verenkuvan, tromboja oli 348, eli yllinkyllin! Anemiaakaan ei ollut! Ikenien väri oli paljon parempi, en uskaltanut katsella niitä sunnuntaina kun olisin vain mennyt vainoharhaisemmaksi. :D Kävin sitten ottamassa uuden pissanäytteen ja siitä klinikalla katsoivat stixin ja sakan, stixissä näkyi edelleen verta, mutta sakassa ei. Eikä ollut mitään tulehduksen merkkejäkään. Kummallista todella, mutta pääasia on että tromboja oli kiitettävästi ja ei ollut pissatulehdusta tai anemiaa! :)

Lääkäri ehdotti uutta kontrollia jo kahden viikon päähän. Pyysin pari stixiä mukaan jotta voin seurailla verivirtsaisuutta. Huolettaa kun ei tiedä mistä se johtuu mutta hyvä että Kira ei oireile millään tavalla.
Lääkäri oli valitettavasti todella kiireisen oloinen (ja hieman myöhässäkin), niin en kerennyt kysyä juuri mitään mitä olisin halunnut...

Eletään nyt päivä kerrallaan ja nautitaan ihanista kevätpäivistä! :)

Pääsiäisenä mätstäreissä ja muutama kuva

Nyt alkaa elämä pikkuhiljaa rauhoittumaan kaikenlaisesta hulinasta. Kerkeää käydä metsässä Kiran kanssa ja pallotella mursuja. :)

Oltiin tosiaan Saarijärven pääsiäismätsäreissä (olikohan se 27.3.) ja Kira pääs esiintymään taas pitkästä aikaa. Meni oikein mallikkaasti, en ois voinu parempaa esiintymistä Kiralta toivoa, piti katsekontaktia ja selvästi nautti kun sai palkkiota hienosta käyttäytymisestä. :) Kehän ulkopuolella Kiralla oli taas niiiiin tylsää! Komenti ja leikki lumella että eikö nyt hitto soikoon voida jo alottaa. :D

Parikehässä Kira meni nätisti ja antoi tuomarin katsoa ilman minkäänlaisia ongelmia! :) Saatiin sininen nauha ja meniin odottelemaan sinisten kehää.
Pieniä koiria oli niin vähän että sinisten kehässä oli vaan 5 koirakkoa. Samassa kehässä oli myös kaverini Essi Hertta koiransa kanssa. Tuomari mietti sijoituksia ja hetken kuluttua kehässä oltiin jäljellä enää minä ja Essi. Katsoimme toisiamme hieman yllättyneinä ja huvittuneina. :D Kiran kanssa sijoituttiin toisiksi ja Hertta ansaitusti oli sinisten 1! Saatiin palkinnoksi pussi koiranruokaa, pari herkkutikkua ja ruusuke.

Nyt ei olla keritty muissa mätsäreissä pyörähtää kun aika on mennyt uuden asunnon kimpussa. Vaihdetaan ainakin olohuoneeseen uudet tapetit, siellä kun on semmoiset todella vanhat oranssit yök-tapetit. Saadaanpa mieleisen näköinen asunto. :)
Kirakin on uudella asunnolla ollut ja seuraa mua siellä kuin hai laivaa, ajattelee varman että jätetään pian yksin jos ei oo koko ajan ihan kiinni mussa.

Käytiin Kiran kanssa metsässä ottamassa vähän kuvia. Kiran karva kasvaa kovaa vauhtia, mutta on todella pehmeää, kuin pumpulia! Sterkan takia muuttui turkinlaatu...
Katsotaan tiputtaako kesäksi karvat pois, jos ei niin varmaan sen taas ajelen (en muista olenko tänne kirjoittanut, mutta minua on sanottu epäsuorasti jopa eläinrääkkääjäksi koska olen ajellut Kira turkin, vaikka tosiasiassa Kiran olo on helpottunut huomattavasti. Ei se paksu turkki estä kuumuudelta vaikka niin jotkut yrittävät väittää).

Pitäisi ulkoasuakin vähän päivitellä keväisemmäksi, ellei jo ihan kesäiseksi. :) Kevät on aivan ihanaa aikaa, valoakin riittää pitkälle iltaan!