28.2.23

Maksa-arvot huolestuttavan korkealla

Kiran vointi on ollut mitä mainion viime aikoina. Uloste on ollut kiinteää monta viikkoa, yksittäisiä löysiä lukuun ottamatta. Kunnes torstaina Kira ei syönyt mitään ja oksenti limaa pariin otteeseen. Myöhään illalla tuli sitten kipukohtaus ja Kira tärisi. Siinä sitten sai taas miettiä, että onko vaiva niin akuutti että mennään päivystykseen vai odotetaanko aamuun. Koska todennäköistä oli, että vaiva olisi mahasta tai suolistosta niin päädyttiin antamaan litalginia. Se auttoi 30min kuluttua ja Kira alkoi nukkumaan.

Aamulla Kira alkoi jo riskaamaan ruokaa ja söi hyvällä ruokahalulla. Mutta koska Kiralla on ikää ja maksa-arvoja seuraillaan, niin totta kai halusin käyttää lääkärissä tarkastuksessa. Vielä viikonloppukin oli tulossa. Kira myös oli edelleen vähän väsynyt, mikä ei nyt tosin ole ihme jos maha on ollut kovin kipeä. 

Lääkärissä ei todettu mitään kummallisuuksia, ja kun Kira oli alkanut syömäänkin niin asiat olivat aika hyvin. Saatiin kuitenkin ohje antaa antepsinia ja cereniaa. Maksa-arvot otettiin ja niistä tuloksia mentiin odottelemaan kotiin. Mutta kun tulokset tulivat, olin aika järkyttynyt. ALAT oli noussut viime kerran arvosta 905 --> 3898 ja AFOS viime kerrasta 440 --> 1094. Lääkäri totesi, että ei voida tämän päivän perusteella tietää oliko Kiran oireilulla ja näillä arvoilla yhteyttä. 

Ostettiin Kiralle liveron acute -ravintolisää, jota syötettiin muutama päivä. Eipä tässä sitten oikein muuta voi kun odotella. Kuukauden päästä olisi uusi kontrollikäynti. Lääkäri olisi halunnut että annamme Samylinia tai vastaavaa ja voitaisiin kokeilla hepatic kuivaruokaa. Päädyttiin kuitenkin äidin kanssa siihen että näin ei tehdä. Ripulin riski on suuri molemmissa ja niiden antaminen olisi nirsolle Kiralle kiusaamista. Ei ole sen arvoista.

Sen sijaan mitä tässä tilanteessa aion tehdä on se, että huolehdin Kiran ruokavaliosta tarkemmin. Mikään ruokavalio tai lisäravinne ei Kiran maksaa paranna, mutta en halua olla tekemättä mitään. Joten, Kiran ruokavalio pysyy edelleen pääosin samana koska maha voi nyt niin hyvin, mutta vitamiinilisät tulevat kuvioihin. Maksaa ja maksalaatikkoa Kira on saanut säännöllisesti kerran viikossa. Lisään nyt mukaan e-vitamiinin, c-vitamiinin ja ehkä d-vitamiinin ja sinkin. En muista että aikaisemmin ripulia olisi e:stä tai c:stä tullut, mutta d:stä ehkä. Annan kuitenkin yhtä vitamiinia pikkuriikkisen kerrallaan ja katson kuinka käy. Jos tulee ripaska - niin ei sitten anneta.

Huoli on kova ja mielen valtaa välillä epätoivo, välillä taas toiveikkuus. Kira on nyt äärettömän pirteä ja oma itsensä, joten mennään päivä kerrallaan.



18.2.23

Kira 13v!

Hyvää syntymäpäivää Kirsti-mummelille! <3 Kira täytti ystävänpäivänä jo kolmetoista vuotta! Rakkain, parhain, hauskin, opettavaisin, ihanin, jääräpäisin, fiksuin, kaunein ja ennen kaikkea täydellisin Kira! En voi käsittää miten kolmetoista vuotta on jo mennyt, se on pitkä aika mutta ei todellakaan siltä tunnu. Kaikkeni teen, että Kiralla olisi vielä monta hyvää elinvoimaista vuotta edessään.

Tottakai Kirstin synttäreitä aina juhlistetaan ja tänä vuonna Kira saikin lahjaksi uuden lelun, jossa on 12 vinkua sisällä (kyllä, 12 vinkua!) ja kuivattua naudan ruokatorvea. Aamupalaksi Kiralle annettiin kädestä syötettynä Kiran mielestä sopivan pieninä paloina tuoretta possun lihaa lähitilalta.

Lahjat paketeissa odottelemassa repimistä.

Mieleinen lahja.

"Voin mä maistaa"


4.2.23

Kuulumisia ja harrastuksia

Kiralla menee tällä hetkellä hyvin. Pahin yskä on selätetty ja vatsa toimii suurimmaksi osaksi hyvin. Kira on edelleen yskinyt aamuyöstä/aamusta kerran tai kaksi, mutta nyt sekin tuntuu hellittävän. Ehdin jo miettiä mitä kaikkea mahdollista Kiralla voisi taas olla keuhkoissa, mutta luulen että se oli vain tosi pitkittynyttä yskää. 

Uusivuosi meni jälleen Sileon avulla. Tosin tällä kertaa kokeiltiin mennä alkuillasta laavulle. Ideana oli, että Kiraa ei tarvitsisi huumata heti kuudelta ja useaan kertaan. Ajettiin siis syrjäiselle laavulle kuudeksi, mutta harmiksemme paukkeita kuului silti joka puolelta. Laavulle oli kävelymatkaa n. 2 km. Lähdettiin sitten kuitenkin tarpomaan ja ihme ja kumma: Kira ei välittänyt paukkeista mitään? Kira ei ehkä osannut niitä yhdistää mihinkään pelottavaan, kun kerta lenkillä oltiin. Laavulla vietettin pari tuntia aikaa ja kotona oltiin yhdeksän aikoihin. Naapurit kun ampuivat raketteja niin läheltä, Kira alkoi pelkäämään. Kymmenen aikaan annoin Sileota ja se riitti loppuyöksi. Saa nähdä mitä keksitään ensi uutena vuotena.

Seuraava maksa-arvokontrolli on maaliskuussa. En ole Kiralle syöttänyt Samylinia tai muutakaan vastaavaa. Sen sijaan se on saanut maksaa tai maksalaatikkoa. Muutenkin Kiran ruokavalio koostuu nyt siitä mistä se tykkää ja minkä vatsa kestää. Ruokana Kiralle menee nappulaa (täytyy olla kanaton), hevosen lihaa, broilerin ja sian sydäntä, voita, sekä maksalaatikkoa. Mä en voi ymmärtää, että miten Kiran maha kestää maksalaatikkoa?? :D Broilerin liha ei käy, sian/naudan jauheliha ei käy, ruoantähteet ei käy, makkara ei käy, mutta sitten tuo eines käy. Ihmeellistä.


Herkkuina Kiralle menee hevospainoitteiset herkut. Joko ihan pelkkää kuivattua hevosta, tai sitten hevos-peruna herkut. Se onkin hyvä että nyt on löytynyt hyviä herkkuja, sillä me aletaan taas harrastelemaan. Käydään helmikuussa tutustumassa hoopersiin ja aloitetaan viiden kerran rally-tokon voi-mes-kurssi. Kiralla on ollut niin paljon virtaa että kiva tehdä sen kanssa jotain yhdessä!


Kira pääsi tutustumaan eräs päivä koirauimalaan. Ajattelin, että Kira voisi siitä tykätä. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes jalat piti kastaa veteen. Kira laittoi jarrut päälle eikä tykännytkään ideasta. Saatiin se kuitenkin kahlaamaan herkkujen avulla, mutta sitten Kira alkoi tutisemaan. Pientä alkoi kovasti pelottamaan. Kaksi kertaa saatiin Kira maaniteltua veteen asti ja tekemään pienen kierroksen, enempää ei viitsitty kiusata. Ei ollut ollenkaan Kiran juttu! Uimatyyli on kuitenkin Kirstillä hallussa, mutta taidetaan jättää uimiset kesään ja luonnonvesiin. :)





Sosiaalistamista kaikilla mausteilla

Nyt on Karu saavuttanut 12 viikon iän, joka tarkoittaa sitä, että teoriassa paras sosiaalistumisvaihe on ohitse. Tämähän ei ole tietenkään k...