Asuimme silloin Helsingissä, kun Tirsti, Maailman Esmeralda Everi, saapui meille kahden kuukauden ikäisenä 30.11.2015. Oltiin jo jonkin aikaa harkittu neljättä marsua, kun huomattiin että Diivan ja Friidun kasvattaja laittoi kuvan Tirtsistä sivuilleen. Ihastuin pieneen karvakasaan oitis! Emme kuitenkan heti laittaneet kasvattajalle viestiä, sillä mietimme vielä tilaratkaisua neljän marsun laumalle. Kuitenkin kun kasvattaja laittoi Tirtsistä kuvan myöhemmin uudestaan sivuilleen, oli meidän otettava yhteyttä ja varattava tämä suloinen pörriäinen!
Kun Tirtsi hankittiin, olin vielä töissä. Elämäntilanne muuttui tämän vuoden keväällä kun muutettiin tänne Jyväskylään. Te ketkä olette tätä blogia seuranneet niin olette varmaan huomanneet että ihan terveitä lemmikkejä mulla ei täällä kotona ole - rahaa on palanut eläinlääkärilaskuihin vähän väliä. Huolta ja stressiä on enemmän kuin pitäisi. Tajusin että pystyäkseni hoitamaan eläimiäni parhaalla mahdollisella tavalla, minun on luovuttava nyt ainakin yhdestä. Tähän mennessä olen pystynyt viemään jokaisen lemmikin lääkäriin ilman rahaongelmia, ja jotta pystyn siihen jatkossakin, on Tirstin muutettava pois.
Miksi juuri Tirtsi?
Tirtsi on viimeisin tulokas, sekä kaikista näistä tervein ja kiltein. Uskon sen sopeutuvat uuteen laumaan hyvin.
Olen aina ajatellut että kun kerran lemmikin hankkii niin siitä ei sitten luovuta, sillä sipuli. En kuitenkaan aavistanut että eläimeni tulisivat sairastamaan näin paljon... Jos Kira, Diiva ja Friidu olisivat terveitä, niin Tirtistä en olisi luopunut.
Luopumista kuitenkin helpotti ajatus että Tirtsi pääsee aivan mahtavaan kotiin! Helsingissä asuttaessa löydettiin facebookin kautta marsuillemme hoitaja jos lähdimme pidemmäksi aikaa pois kotoa. Tällä hoitajalla on itsellään marsuja ja on miettinyt laumaansa jatketta, joten sovimme että Tirtsi muuttaisi heille.
On todella helpottavaa kun tietää tulevan omistajan jo entuudestaan, sekä on nähnyt tilat missä marsut elää. Saan myös kuulumisia Tirtsistä, mikä on aivan mahtavaa. :) Kasvattajallekkin laitoin viestiä tästä tilanteesta, hän onneksi ymmärsi.
Torstaina Tirtsi oli meillä viimeistä päivää.
Onnea uuteen elämään Tirtsi, sinua tulee ikävä!
25.12.16
14.12.16
Epäonnistuneita kuvia
Tässä niitä tulee: muokkaamattomia, heilahtaneita, huonosti tarkennettuja ja väärin rajattuja kuvia tältä vuodelta. Itse tykkään hurjasti postauksista missä on niitä huonoja kuvia, kiva nähdä että hyvätkin valokuvaajat mokaavat joskus. :D
Jos tykkäsit tästä postauksesta niin laitathan kommenttia alle! Saa mainostaa myös omaa blogiaan kommenteissa, etsin nimittäin uutta luettavaa. :)
Jos tykkäsit tästä postauksesta niin laitathan kommenttia alle! Saa mainostaa myös omaa blogiaan kommenteissa, etsin nimittäin uutta luettavaa. :)
Lopuksi vielä kuva Kirasta steriloinnin jälkeen karvat tiputtaneena. :D
10.12.16
Vauhti-Raksun tilaus
Kira ihmettelee hevosen jalkaa. Suostui syömään kun se oli ollut ensin 3kk lumen alla. |
- Broilerin jauheliha luuton 2kg
- Naudan jauheliha luuton 2kg
- Lampaan jauheliha luuton 1kg
- Kanan selkäranka 0,8kg
- Lampaan kylkiluut n.1kg
- Naudan jauhettu maksa n.0,45kg
- Kuivattu poron jänne x 2
Hintaa näille tulee yhteensä 32,81e (josta saan -5e pois lahjakortilla) ja ovat noudettavissa 18.12.
Tykkään kokkailla Kiralle. Se on ihan parasta. Tällä kertaa ajattelin tehdä valmiita liha-aterioita muovirasioihin, niin että pakkasesta olisi helppo ottaa aina yksi sulamaan ja se riittäisi muutamaksi päiväksi. Lisät sekottaisin ruokaan ennen tarjoamista. Jos inspiraatiota riittää kun tilaus tulee niin kypsennän varmaan kaikki lihat. Joukkoon laitan kuituja enemmän kuin mitä aikaisemmin että saa vatsansa täyteen muttei liho. Kuidun lähdettä en ole vielä päättänyt, mutta mielessä on ainakin riisi. Joihinkin annoksiin laitan sekaan kananmunaa ja muikkuja tai lohta.
Kananselät ovat hyvää ajanvietettä ja hampaiden putsausta, niissä on kuitenkin sen verran lihaa että samalla hoituu päivän ateria. Lampaan luut on sitten tarkoitettu liharuoan jälkeen rouskutelvaksi. En tule näitä antamaan joka päivä, saati edes joka viikko.
Poron jännettä haluan kokeilla herkuksi.
Myönnän, Kira on tällä hetkellä lihava ja se on ihan mun oma syy (asiaa ei ole auttanut mun flunssa tai Kiran kennelyskä). En ole Kiraa punninnut, mutta kylkiluut eivät ole ikinä tuntuneet näin heikosti. Hups. :D Ruokakin on jäänyt punnitsematta, enkä ole muutenkaan kerinnyt koko ruokintaan panostaa - ollaan menty lähinnä liha-nappula linjalla. Tähän tulee tilauksen jälkeen muutos.
Viimeksi kun kirjoittelin raakaruokinnasta, Kiran vatsa oli edelleen hellänä lääkekuureista. Nyt on vatsa rauhoittunut ja nirsoilu lisääntynyt - eli Kira on enemmän oma itensä.
"Lihat. Lääkekuurien jälkeen vatsa kestää todistetusti poroa, peuraa, broileria ja kalkkunaa. Seuraavaksi vuorossa nauta. Yritän pitää rasvan määrän kohtuullisena.
Raakaa kananmunaa maha ei ainakaan vielä kestä.
Kalasta etenkin kuha sopii Kiran vatsalle. Pieni määrä lohta on myös ok."
Nyt kestää myös nautaa ja possua, erilaisissa muodoissa. Lihoista ja kaloista ei ole mennyt vatsa sekaisin pitkiin aikoihin. Raakaa kananmunaa Kira on saanut pieniä määriä leipomisen yhteydessä ja se on ollut ok. Keitetyt munat sopivat.
"Rustot ja luut. Kokeilin viimeksi jokunen kuukausi sitten ja silloin ainakin tuli ripuli. Nyt kun maha ollut pitkään hyvässä kunnossa niin voisin kohta kokeilla uudestaan."
Broilerin siivet ovat sopineet, muita rustoisia en ole kokeillut. Luitakaan muistaakseni en ole antanut...
"Nappulat. Kiran maha kestää tietyt nappulamerkit."
Nykyään kaikki antamani nappulat ovat käyneet.
En muistanutkaan että keväällä Kiran maha ei kestänyt edes kaikkia lihoja! Kyllä on helpottavaa kun voi ostaa vapaammin kaupasta ale-tuotteita kun tietää että ripulia ei tule. Luut ovat vielä kysymysmerkki, mutta se nähdään sitten kun lampaan kylkiluut saapuvat.
Minua kiinnostaisi että millä tavoin te muut ruokitte koirianne!
4.12.16
Huono päivä
Mulla tuntuu olevan äärettömän huono onni lemmikkien terveyden kanssa...
Viime yönä Kira herätti minut hyvin levottomalla olollaan. Yleensä kun Kira herättää yöllä niin sillä on vatsa sekaisin - tällä kertaa tilanne olikin eri. Mentiin ulos, mutta pissojen lisäksi mitään muuta ei tullut, joten hetken aikaa ulkona pyörittyämme tultiin takaisin sisälle. Menin takaisin nukkumaan mutta Kira piti valveilla. Hermohan siinä meinasi mennä, tylsääkö sillä vain on vai kiusakseenko ei anna nukkua? Päätin nousta ja katsoa että mikä mättää. Hirveän paha mieli tuli kun huomasin että Kirallahan on kipuja. Sohvalle kun istahdin niin Kira tuli suoraan syliin. Normaalisti tulee erittäin harvoin vapaaehtoisesti syliin, nyt ei olisi poistunut mun vierestä millään. Kira läähätti koko ajan ja välillä vaihtoi asentoa, näytti siltä että kivut olivat kohtauksellisia. Kira säpsähti aina kun sattui ja vaelsi huoneessa, palaten takaisin minun luokse haluten paljon huomiota.
Kyllä kävi taas mielessä kaikki mahdollinen... Ienten väri oli onneksi ok, joten sisäistä verenvuotoa tuskin olisi (pelkäsin että trombot olisivat taas laskeneet). Suolitukos olisi epätodennäköinen, koska kakkaa on tullut. Säikähdin että jos se onkin haimatulehdus..?! Sitten rauhoitin mieleni, jos onkin vain maha kipeä ja kohta lentäisi ripuli. Odoteltiin sisällä, annoin Kiralle hieman herkkuja, ne onneksi maistui. Rapsuttelin ja juttelin yrittäen pitää Kiran huomion jossain muualla kuin kivuissa.
Sitten myö käytiin uudestaan ulkona. Kiralla oli hieman epämukava olo, mutta juoksi innoissaan lumessa ja sai jopa hepulin! Taas pyörittiin ulkona jonkin aikaa mutta kakkaa ei vain kuulunut. Sisälle tullessa Kiran olo oli hieman helpottunut, häntä ei ollut enää alhaalla ja kivut eivät olleet niin voimakkaat. Ajattelin että nyt kokeillaan jos pystyttäisiin nukkumaan. Sängyllä Kira tuli ihan kylkeen kiinni - mitä ei ikinä tee - ja pyöri siinä hetken aikaa, mutta lopulta meni kuitenkin jalkopäähän ja nukahti sinne. Aamulla Kiran vointi oli taas normaali. Edelleenkään mulla ei ole mitään hajua missä ne kivut Kiralla oli ja mistä ne tuli. Vahva veikkaus on vatsakivuissa. Närästyskin kävi mielessä. Kumpa tämä ei vain toistuisi.
Ja jotta vaivat eivät tähän loppuisi, niin huomasin Diivalla patin. Herneen kokoisen aristamattoman patin keskellä vatsaa. Ei ole ihossa kiinni vaan on syvemmällä. Diivan vointi on onneksi hyvä, joten seurailen painoa, syömistä, juomista ja patin kokoa ensi hätään. Diiva on ollut kyllä terveydeltään hankalampi tapaus, että ei tämä patti hirveää järkytystä saanut aikaiseksi, harmittaa vaan aivan vietävästi. Toivottavasti oisi vielä paljon yhteistä aikaa jäljellä, on niin persoonallinen ja ihana tapaus tämä Diiva...
Huomasitte varmaan blogin uuden ulkoasun? Entäs sen että marsuja on bannerissa neljän sijaan kolme? Tähän on syynsä; Tirtsi-marsu lähtee jouluna uuteen kotiin. Kirjoitan tästä aiheesta oman postauksen hieman myöhemmin.
Viime yönä Kira herätti minut hyvin levottomalla olollaan. Yleensä kun Kira herättää yöllä niin sillä on vatsa sekaisin - tällä kertaa tilanne olikin eri. Mentiin ulos, mutta pissojen lisäksi mitään muuta ei tullut, joten hetken aikaa ulkona pyörittyämme tultiin takaisin sisälle. Menin takaisin nukkumaan mutta Kira piti valveilla. Hermohan siinä meinasi mennä, tylsääkö sillä vain on vai kiusakseenko ei anna nukkua? Päätin nousta ja katsoa että mikä mättää. Hirveän paha mieli tuli kun huomasin että Kirallahan on kipuja. Sohvalle kun istahdin niin Kira tuli suoraan syliin. Normaalisti tulee erittäin harvoin vapaaehtoisesti syliin, nyt ei olisi poistunut mun vierestä millään. Kira läähätti koko ajan ja välillä vaihtoi asentoa, näytti siltä että kivut olivat kohtauksellisia. Kira säpsähti aina kun sattui ja vaelsi huoneessa, palaten takaisin minun luokse haluten paljon huomiota.
Kyllä kävi taas mielessä kaikki mahdollinen... Ienten väri oli onneksi ok, joten sisäistä verenvuotoa tuskin olisi (pelkäsin että trombot olisivat taas laskeneet). Suolitukos olisi epätodennäköinen, koska kakkaa on tullut. Säikähdin että jos se onkin haimatulehdus..?! Sitten rauhoitin mieleni, jos onkin vain maha kipeä ja kohta lentäisi ripuli. Odoteltiin sisällä, annoin Kiralle hieman herkkuja, ne onneksi maistui. Rapsuttelin ja juttelin yrittäen pitää Kiran huomion jossain muualla kuin kivuissa.
Sitten myö käytiin uudestaan ulkona. Kiralla oli hieman epämukava olo, mutta juoksi innoissaan lumessa ja sai jopa hepulin! Taas pyörittiin ulkona jonkin aikaa mutta kakkaa ei vain kuulunut. Sisälle tullessa Kiran olo oli hieman helpottunut, häntä ei ollut enää alhaalla ja kivut eivät olleet niin voimakkaat. Ajattelin että nyt kokeillaan jos pystyttäisiin nukkumaan. Sängyllä Kira tuli ihan kylkeen kiinni - mitä ei ikinä tee - ja pyöri siinä hetken aikaa, mutta lopulta meni kuitenkin jalkopäähän ja nukahti sinne. Aamulla Kiran vointi oli taas normaali. Edelleenkään mulla ei ole mitään hajua missä ne kivut Kiralla oli ja mistä ne tuli. Vahva veikkaus on vatsakivuissa. Närästyskin kävi mielessä. Kumpa tämä ei vain toistuisi.
Ja jotta vaivat eivät tähän loppuisi, niin huomasin Diivalla patin. Herneen kokoisen aristamattoman patin keskellä vatsaa. Ei ole ihossa kiinni vaan on syvemmällä. Diivan vointi on onneksi hyvä, joten seurailen painoa, syömistä, juomista ja patin kokoa ensi hätään. Diiva on ollut kyllä terveydeltään hankalampi tapaus, että ei tämä patti hirveää järkytystä saanut aikaiseksi, harmittaa vaan aivan vietävästi. Toivottavasti oisi vielä paljon yhteistä aikaa jäljellä, on niin persoonallinen ja ihana tapaus tämä Diiva...
Huomasitte varmaan blogin uuden ulkoasun? Entäs sen että marsuja on bannerissa neljän sijaan kolme? Tähän on syynsä; Tirtsi-marsu lähtee jouluna uuteen kotiin. Kirjoitan tästä aiheesta oman postauksen hieman myöhemmin.
26.11.16
Kennelyskä kylässä
Minun flunssa loppui ja Kiran alkoi. Ensi oireina kolme päivää sitten alkoi Kiran haistellessa kuulua rohinaa ja reverse sneeze -kohtauksia tuli pari kertaa päivässä. Eläinlääkäriltä kysyin ja hän sanoi että nyt on liikkeellä koirien ylähengitystietulehdusta. Tätä aloin epäillä, mutta myös nenäpunkki kävi mielessä. Kira ei kuitenkaan aivastellut kertaakaan, joten nenäpunkit tuntuivat epätodennäköisiltä.
Tänä aamuna alkoi aamupissatuksen jälkeen Kiralla kova yskä ja kakominen. Siitä heti arvasin että kyllä tämä kennelyskää on, Kiralla on se kerran aikaisemmin ollut ja samanlaista kakomista oli nytkin. Aamun yskänkohtaus kesti pitkään, mutta päivää myöten alkoi helpottamaan ja lopulta yskä tuli pienempinä kohtauksina ulkona käydessä tai linnuille haukkuessa. Nuuskuttaminen on edelleen äänekästä, kuorsaamistakin esiintyy normaalia enemmän. Kira on onneksi erittäin virkeä ja ruokakin maistuu. :)
Rally-tokokisat menivät nyt sivu suun. Onneksi meillä on aikaa kisailla myöhemminkin, nyt lepäillään tämä tauti pois. Laitamme katseet kohti uusia suunnitelmia!
Tänä aamuna alkoi aamupissatuksen jälkeen Kiralla kova yskä ja kakominen. Siitä heti arvasin että kyllä tämä kennelyskää on, Kiralla on se kerran aikaisemmin ollut ja samanlaista kakomista oli nytkin. Aamun yskänkohtaus kesti pitkään, mutta päivää myöten alkoi helpottamaan ja lopulta yskä tuli pienempinä kohtauksina ulkona käydessä tai linnuille haukkuessa. Nuuskuttaminen on edelleen äänekästä, kuorsaamistakin esiintyy normaalia enemmän. Kira on onneksi erittäin virkeä ja ruokakin maistuu. :)
Rally-tokokisat menivät nyt sivu suun. Onneksi meillä on aikaa kisailla myöhemminkin, nyt lepäillään tämä tauti pois. Laitamme katseet kohti uusia suunnitelmia!
20.11.16
Laiska sunnuntai
Aamulla ei tehty mitään erityistä, ollaan ihan vaan oltu. Subilta katsottiin Simpsons-maraton ja sen jälkeen päätettiin lähteä ulkoilemaan kun koko aamun kestänyt sadekkin oli lakannut. Käytiin satamassa pyörähtämässä ja siellä oli vielä erittäin heikot jäätkin järvessä. Kiralla oli kuitenkin kova hinku päästä kokeilemaan josko jäät kestäisivät. Siitähän riemu sitten repesikin, en tiennyt että jää oli Kirstin mielestä näinkin mahtava juttu! Kuhankin oli joku jättänyt jälkeensä, Kira nuuhkaisi muutaman kerran ja kusi päälle.... :D
Kira oli flexissä koko ajan ettei vaan pääsisi juoksemaan liian kauas jäälle.
Kuvat eivät ole parhaimmasta päästä kun oli niin hämärääkin, mutta ehkä se ei haittaa. :)
Kotiin kun päästiin niin Kira sai oikein herkkuannoksen! Broilerin fileepihvin paloja, paistettuja muikkuja, pala maksaa, muutama nappula ja lisät. Suurin osa nappuloista jäi tosin kuppiin ja pitkin lattiaa. Jälkkäriksi sai palan dentaflexistä mikä voitettiin aikaisemmin mätsäreistä.
Nyt Kira nukkuu sikeästi, katsotaan jos illalla vielä keksitään sille jotain aivopähkäilyä samalla kun katsotaan joku elokuva. Tämmöiset sunnuntait on ihania, otetaan ihan iisisti koko päivä. :)
Kira oli flexissä koko ajan ettei vaan pääsisi juoksemaan liian kauas jäälle.
Kuvat eivät ole parhaimmasta päästä kun oli niin hämärääkin, mutta ehkä se ei haittaa. :)
Kotiin kun päästiin niin Kira sai oikein herkkuannoksen! Broilerin fileepihvin paloja, paistettuja muikkuja, pala maksaa, muutama nappula ja lisät. Suurin osa nappuloista jäi tosin kuppiin ja pitkin lattiaa. Jälkkäriksi sai palan dentaflexistä mikä voitettiin aikaisemmin mätsäreistä.
Nyt Kira nukkuu sikeästi, katsotaan jos illalla vielä keksitään sille jotain aivopähkäilyä samalla kun katsotaan joku elokuva. Tämmöiset sunnuntait on ihania, otetaan ihan iisisti koko päivä. :)
7.11.16
Flunssapäivän sisäkuvaustuokio
Mulle iski flunssa. Hirveä sellainen. Onneksi on sentään ruokahalu tallella eikä ole kuumetta. Kira pääsee vanhempien hoitoon viikoksi, niin pystyn keskittymään hieman paremmin työ- ja kouluhommiin sekä flunnsasta parantumiseen. Ulos kun en viitsi mennä pitkiksi ajoiksi olotilani takia, niin tehtiin Kiran ja Diivan kanssa vähän kuvaushommia aamupäivän ratoksi.
Eilen kävin flunnsasta huolimatta (tyhmä minä) mätsäreissä - muhkeat palkinnot houkuttelivat. Kira meni taas mielestäni hyvin, oltiin lopulta sinisten kolmosia. Oli kyllä kylmä, Kirakin tärisi jos ei hetkeen liikuttu. Vaikka sijoituttiin kolmansiksi, palkinnot olivat aika ruhtinaalliset. Pari pallolelua, paljon herkkuja, kakkapusseja ja Vauhti-Raksuun 5e lahjakortti. Vauhti-Raksulta en olekkaan pitkään aikaan tilannut, mutta vois taas alkaa tilailemaan kun mitään moitittavaa kyseisestä yrityksestä en löydä.
Rally-tokon talven hallitreenit olen perunut ajanpuutteen vuoksi, nyt elämme harmillisen kiireistä aikaa. Ensi vuonna olisi tarkoitus aloittaa taas treenit, tänä vuonna mennään vielä yksiin kisoihin.
Eilen kävin flunnsasta huolimatta (tyhmä minä) mätsäreissä - muhkeat palkinnot houkuttelivat. Kira meni taas mielestäni hyvin, oltiin lopulta sinisten kolmosia. Oli kyllä kylmä, Kirakin tärisi jos ei hetkeen liikuttu. Vaikka sijoituttiin kolmansiksi, palkinnot olivat aika ruhtinaalliset. Pari pallolelua, paljon herkkuja, kakkapusseja ja Vauhti-Raksuun 5e lahjakortti. Vauhti-Raksulta en olekkaan pitkään aikaan tilannut, mutta vois taas alkaa tilailemaan kun mitään moitittavaa kyseisestä yrityksestä en löydä.
Rally-tokon talven hallitreenit olen perunut ajanpuutteen vuoksi, nyt elämme harmillisen kiireistä aikaa. Ensi vuonna olisi tarkoitus aloittaa taas treenit, tänä vuonna mennään vielä yksiin kisoihin.
30.10.16
Match show & Rally-toko ALO
Match show lauantai 29.10.
Lauantaina huristimme Äänekoskelle match showhun. Tarkoitus oli käydä samalla hakemassa vanhemmilta talvirenkaat säilytyksestä että saa vaihdettua renkaat sitten kun lunta tulee enemmän. Kaikki lumi siis suli pois mikä kerkesi sataa tiistaina.
Mätsäripaikalla oli kylmä. Tuuli pohjoisesta ja näpit oli ihan jäässä. Onneksi porukkaa ei ollut paljoa, olisiko ollut 9 pientä aikuista koiraa, kehät tulisi menemään nopsaa.
Kira toimi kehässä taas kuin unelma, hienosti ravasi, tällä kertaa ei edes edistänyt (hirveästi)! Seisoi todella nätisti ja palkkasin aina sopivissa väleissä. Tuomari kehui toisten koirien liikkeitä ja antoi paljon neuvoja miten liikkeitä voisi parantaa. Saimme kuitenkin sinisen nauhan ja samalla kommentin että tulemme sijoittumaan sinisten kärkisijoille. :) Lopulta olimme kakkosia.
Palkinnot eivät tosin olleet sieltä ruhtinaimmasta päästä. :D Palkinnoksi meille tuli siis Royal Caninin ruokasäilytysloota ja Dentaflex joka oli tarkoitettu +25kg koirille. Jännä että pienille koirille oli annettu sellainen jättipatukka. Sain sen kuitenkin sahattua viiteen osaan niin riittääpähän pidemmäksi aikaa. :)
Mätsäreiden jälkeen mentiin metsään ja kerättiin vuoden viimeisiä suppilovahveroita!
Rally-toko ALO sunnuntai 30.10.
Kilpailut olivat Jyväskylässä JAT-tila-hallilla, kivituhkapohjaisella kentällä. Odotukset olivat korkealla koska viime koe oli mennyt nappiin. Kuitenkin kun päästiin paikalle ja katsoin kylttejä, iski epävarmuus. Ei varmana saada täysiä pisteitä kun ei olla treenattu ollenkaan sitten viime kokeen, kentällä oli kylttejä mitä ei oltu harjoiteltu edes syksyn treeneissä juuri ollenkaan. Rataan tutustuminen palautti kuitenkin mieleeni miten liikkeet suoritettaisiin.
Ennen meidän vuoroa treenasin liikkeitä mitkä tuntuivat epävarmalta ja alun vaikeuksien jälkeen Kira suoritti ne loistavasti. Mentiin hyvillä mielin kehään!
Kira olikin aivan loistava. Vasempaan käännökset oli niiiiin hyviä, ja Kira meni liikkeestä maahan tosi upeesti! Eikä ollut tällä kertaa niin vinossa liikkeitä tehdessä. Viimeinen kyltti oli kuitenkin meille liian paha. Koira eteen istumaan, askel taakse koira edessä seuraten, kaksi askelta taakse koira edessä seuraten, kolme askelta taakse koira edessä seuraten. Ensimmäisen askeleen kohdalla Kira pomppas mun käsiä kohti kun ajatteli saavansa herkkua. Päätin uusia, josta tuli -3pistettä -10pisteen sijaan. Sen jälkeen liike onnistui hienosti. Poistuttiin kehästi iloiten, Kira oli ihan mahtava!
Pisteet tulivat pitkän odotuksen jälkeen paperille. Yllätyksekseni oli tullut -10pistettä lisää, koska askeleeni olivat olleet liian lyhyet viimeisen kyltin kohdalla. Olin keskittynyt liikaa Kiran suoritukseen, etten muistanut jalkojani ollenkaan. Kyllä harmitti. Niin ärsyttävä virhe. Onneksi oli sentään oma moka, eikä Kiran moka. Pitäisi kuitenkin olla iloinen, sillä tulos tuli, 87/100p! :) Tuomarin kommentti: Näppärästi työskentelevä pikkukoira!
Tällä kertaa ei ole videota, tai edes kuvia. :( Olin yksin matkassa eikä puhelinta voinut juuri käteen ottaa kun oli niin kylmä.
Kisoissa minua harmitti että kilpailun järjestäjät eivät panostaneet osallistujien informoimiseen. Näpit taas jäässä odottelin että joku olisi tullut sanomaan miten asiat etenee, mutta itse sai kysellä jos halusi tietää mistä saisi esim. oman arvostelulomakkeen. Tuntui, että oletettiin kaikkien tietävän mitä tapahtuu seuraavaksi. Tästä iso miinus.
Joulukuussa olisi sitten seuraavat kisat, 4.12. tai 10.12.. Molemmat kisat ovat lämpimässä hallissa, toinen on vain kävelymatkan päässä. Katsotaan kumpaan laitetaan ilmo, mutta luottavaisin mielin menen että tulos sieltä saadaan ja siirryttäisiin AVOimeen! :)
Lauantaina huristimme Äänekoskelle match showhun. Tarkoitus oli käydä samalla hakemassa vanhemmilta talvirenkaat säilytyksestä että saa vaihdettua renkaat sitten kun lunta tulee enemmän. Kaikki lumi siis suli pois mikä kerkesi sataa tiistaina.
Mätsäripaikalla oli kylmä. Tuuli pohjoisesta ja näpit oli ihan jäässä. Onneksi porukkaa ei ollut paljoa, olisiko ollut 9 pientä aikuista koiraa, kehät tulisi menemään nopsaa.
Kira toimi kehässä taas kuin unelma, hienosti ravasi, tällä kertaa ei edes edistänyt (hirveästi)! Seisoi todella nätisti ja palkkasin aina sopivissa väleissä. Tuomari kehui toisten koirien liikkeitä ja antoi paljon neuvoja miten liikkeitä voisi parantaa. Saimme kuitenkin sinisen nauhan ja samalla kommentin että tulemme sijoittumaan sinisten kärkisijoille. :) Lopulta olimme kakkosia.
Palkinnot eivät tosin olleet sieltä ruhtinaimmasta päästä. :D Palkinnoksi meille tuli siis Royal Caninin ruokasäilytysloota ja Dentaflex joka oli tarkoitettu +25kg koirille. Jännä että pienille koirille oli annettu sellainen jättipatukka. Sain sen kuitenkin sahattua viiteen osaan niin riittääpähän pidemmäksi aikaa. :)
Mätsäreiden jälkeen mentiin metsään ja kerättiin vuoden viimeisiä suppilovahveroita!
Vasemmanpuoleisen kuvan on ottanu Tanja Pulkkinen. |
Kilpailut olivat Jyväskylässä JAT-tila-hallilla, kivituhkapohjaisella kentällä. Odotukset olivat korkealla koska viime koe oli mennyt nappiin. Kuitenkin kun päästiin paikalle ja katsoin kylttejä, iski epävarmuus. Ei varmana saada täysiä pisteitä kun ei olla treenattu ollenkaan sitten viime kokeen, kentällä oli kylttejä mitä ei oltu harjoiteltu edes syksyn treeneissä juuri ollenkaan. Rataan tutustuminen palautti kuitenkin mieleeni miten liikkeet suoritettaisiin.
Ennen meidän vuoroa treenasin liikkeitä mitkä tuntuivat epävarmalta ja alun vaikeuksien jälkeen Kira suoritti ne loistavasti. Mentiin hyvillä mielin kehään!
Kira olikin aivan loistava. Vasempaan käännökset oli niiiiin hyviä, ja Kira meni liikkeestä maahan tosi upeesti! Eikä ollut tällä kertaa niin vinossa liikkeitä tehdessä. Viimeinen kyltti oli kuitenkin meille liian paha. Koira eteen istumaan, askel taakse koira edessä seuraten, kaksi askelta taakse koira edessä seuraten, kolme askelta taakse koira edessä seuraten. Ensimmäisen askeleen kohdalla Kira pomppas mun käsiä kohti kun ajatteli saavansa herkkua. Päätin uusia, josta tuli -3pistettä -10pisteen sijaan. Sen jälkeen liike onnistui hienosti. Poistuttiin kehästi iloiten, Kira oli ihan mahtava!
Pisteet tulivat pitkän odotuksen jälkeen paperille. Yllätyksekseni oli tullut -10pistettä lisää, koska askeleeni olivat olleet liian lyhyet viimeisen kyltin kohdalla. Olin keskittynyt liikaa Kiran suoritukseen, etten muistanut jalkojani ollenkaan. Kyllä harmitti. Niin ärsyttävä virhe. Onneksi oli sentään oma moka, eikä Kiran moka. Pitäisi kuitenkin olla iloinen, sillä tulos tuli, 87/100p! :) Tuomarin kommentti: Näppärästi työskentelevä pikkukoira!
Tällä kertaa ei ole videota, tai edes kuvia. :( Olin yksin matkassa eikä puhelinta voinut juuri käteen ottaa kun oli niin kylmä.
Kisoissa minua harmitti että kilpailun järjestäjät eivät panostaneet osallistujien informoimiseen. Näpit taas jäässä odottelin että joku olisi tullut sanomaan miten asiat etenee, mutta itse sai kysellä jos halusi tietää mistä saisi esim. oman arvostelulomakkeen. Tuntui, että oletettiin kaikkien tietävän mitä tapahtuu seuraavaksi. Tästä iso miinus.
Joulukuussa olisi sitten seuraavat kisat, 4.12. tai 10.12.. Molemmat kisat ovat lämpimässä hallissa, toinen on vain kävelymatkan päässä. Katsotaan kumpaan laitetaan ilmo, mutta luottavaisin mielin menen että tulos sieltä saadaan ja siirryttäisiin AVOimeen! :)
25.10.16
Ensilumi tuli Jyväskylään!
(Mutta eiköhän se sula kohta pois.) Piti ottaa ilo irti ja mennä heti kuvailemaan Kiraa, tässä parhaimmat tuotokset, olkaa hyvä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)