19.4.26

Iloinen Pömpöm

Meillä menee hyvin! ❤︎


Karu on hepuliherkkä ja kivuton pikkukoira. Osaa myös ottaa rennosti ja nukkua sikeästi. Kipulääkkeitä ja antibioottia on annettu viimeksi viime viikolla. Leikkauskohdan ympäriltä jalka on koholla koska siihen on muodostunut uudisluuta, mutta leikkausarven kohta sen sijaan on pehmeä, koska siinä oli levy ja nyt ei tietty enää ole. Tosin nyt alue ei ole enää niin pehmeä kuten alussa vaan oikeastaan aika jämäkkä. Tikit poistin itse kun haava oli niin siisti eikä ollut mitään kysyttävää esim. lääkärille.

Ylempi 7.4. ja alempi 19.4. 

Karun jalka on oikeastaan nyt aika samanlainen kuin ennen ensimmäistä leikkausta. Kun implantit olivat jalassa, jalka oli ihan vähän jäykempi. Implantit aiheuttivat myös ontumista sekä aina seistessä Karu kevensi jalkaa. Nyt jalan keventäminen on oikeastaan loppunut! Olen nyt todella toiveikas, että vastoinkäymiset olisivat takana päin (koputtaa puuta...).

6.4. jalka tukisiteen poiston jälkeen ja 19.4.

Suurimpana haasteena on ollut Karun hillitseminen kun tullaan töistä kotiin. Karu haluaisi hyppiä ja pomppia ja hepuloida ja pyöriä kuin hyrrä. Olenkin antanut Karulle isoja herkkuja joita sen täytyy pureskella jonkin aikaa, niin siinä ajassa pahin into laantuu. Kaikenlaisia puruluitakin on hommattu.

Karvanlähtö on edelleen täysillä päällä. Karu on myös todella likainen. Sellaista harmaata pölyä tarttuu mustiin vaatteisiin kun Karu niihin osuu. Kun varsinainen saikku on kohta ohi, niin ajattelin silloin pestä Karun. Pesu ja kuivaus on sen verran iso urakka että on jalallekin raskasta, joten en nyt kiirehdi sen kanssa.

Alusta asti on hienosti varannut painoa leikatulle jalalle pissiessään.

Olen jo ihan pikkuhiljaa pidentänyt meidän kävelyjä. Nyt pisin kävely on ehkä noin 20min, joka tehtiin tänä aamuna. Ei ontumista tai keventämistä havaittavissa. Kokeillaan tätä nyt viikko ja sitten taas pidennetään ehkä puoleen tuntiin.

Leikkauksesta on nyt kohta kolme viikkoa. Neljä viikkoa suositeltiin rauhallista menoa, mutta kyllä ainakin kuusi viikkoa otetaan iisisti. Katsotaan rauhassa ettei ontumista tule tai uusia tulehduksia(!!). Sitten ehkä uskallan hiljalleen antaa Karun juosta ja hepuloida. Mutta asteittain pitää tämäkin toteuttaa ettei Karu satuta sen takia itseään että pääsee yllättäen sekoilemaan rajattomasti. Myös jumpat pitää taas aloittaa (tai ehkä olisikin pitänyt jo) ja vahvistaa oikeita lihaksia. Pitääpä kutsua fyssari taas käymään. Viime käynti oli vielä implanttien kanssa ennen viimeisintä tulehdusepisodia.

"Tuolla tuoksuu ihanat tytöt!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti