Lastan posto

Vihdoin ja viimein paketti poistettiin ja samaan aikaan lääkityksetkin loppuivat. Kaksi viikkoa on ollut aika haastavaa jalan pukemisen kanssa kun on ollut niin märkää ja lääkkeiden kanssa säätämistä kun toiset pitäisi antaa ilman ruokaa ja toiset ruoan kanssa ja sitten vielä ripulin tukihoitotuotteet eri aikaan lääkkeiden kanssa. Huh! Karulla ei siis aluksi ollut ripulia, mutta yhtenä päivänä olikin niin pahana että vinkui kakkiessaan. Nyt on kuitenkin jo parempi tilanne.

Tässä vielä jalkapaketin kanssa.

Halusin, että paketti poistettaisiin hereillä koska rauhoituksen jälkeen maha voi olla aika sekaisin. Ja hyvinhän se meni hereillä. Jalassa oli lasta, eli ei ollut kokonaan kipsissä, niin sen sai purkamalla poistettua. Karulle laitettiin kankainen kuonokoppa ja sitten alkoi Karua vituttamaan. Pysyi ihan hyvin paikoillaan mutta ilmaisi äänekkäästi että ei tykkää. Kun paketti saatiin purettua, pidettiin pieni tauko ennen tikkien poistoa. Tikkien poisto oli herkälle Karulle kauhistus, mutta kaikki unohtui kun sai herkkuja. Eli kunhan saa ajatukset muualle niin kaikki on hyvin.

Haava oli erittäin hyvin parantunut, eikä erittänyt enää kudosnestettä. Hiertymä oli arven vieressä, mutta se ei ollut kovin pahannäköinen. 

Karua kiinnosti jalka erittäin paljon. Koko ajan olisi ollut nuolemassa. Onneksi oltiin harjoiteltu tötterön pitämistä, sillä nyt yöt pitäisi olla se päässä. Onneksi oli vain yksi työpäivä jonka Karun täytyisi olla yksin kaulurin kanssa.

Seuraavana päivänä ei Karua sitten jalka enää juurikaan kiinnostanut. Suojaa siinä täytyy kuitenkin pitää, kun Karu makoilee jalan päällä niin pahasti osuu juuri se haava lattiaan. Laimennetulla betadinella olen puhdistellut punoittavia kohtia.

Kävely onnistuu hyvin ja Karu kävelee lähes normaalisti. Hieman Karu ihmetteli lastan poiston jälkeen jalkaansa kun tuki oli poissa. Pientä ontumista ja jalan keventämistä on, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää. Vaikka kipulääkekuuri loppui, tuntuu että Karu sitä vielä tarvitsee, joten saa lääkkeitä tarpeen mukaan.

Kahden viikon päästä on ensimmäinen röntgenkuvakontrolli ja fysioterapia.

Harjoittelua kaulurin kanssa. Vaikka alku oli haastavaa, yllättävän nopeasti kuitenkin tottui tötteröön ja sen kanssa kolisteluun ja törmäilyyn.