Voi että mikä tuska kun huomasin että mies tuomaroi koiria. Oikeastaan näin koko mätsäreissä vain kaksi tuomaria, molemmat miehiä. Noh, kun oli pennut kehässä ennen pieniä, huomasin kuinka reilu tuomari oli. Ja mukavan oloinen. Meillä ehkä olisi mahiksia...
Olin ilmottaunut ensimmäisenä pieniin joten menin ensimmäisenä kehään. Kun tuomari tuli kohdalle, sanoin että Kira voi pelätä. Vaan eipä nyt pelännyt! Katsoi tuomaria kiinnostuneesti häntä pystyssä. Ravasimme ja nostin Kiran pöydälle. Eipä pelännyt taaskaan! Syötin Kiralle jatkuvasti herkkuja ja se antoi jopa tuomarin katsoa hampaat rimpuilematta! Tuomari kokeili myös takaruumiin, Kira istuutui mutta annoin sen istua - se kun käyttäytyi niin nätisti. :) Saatiin punainen nauha.
Punaisten kehässä Kira meni yhtä hyvin kuin alussakin. Kolmanneksi tultiin! Todella tyytyväinen olen, vielä kun oli muita niin hyviä koiria kehässä. :) Nyt Kira on ihan väsynyt. Vihdoin. (Kuvasta puuttuu ruusuke.)
16.4.11
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Rakas Kira
Elämä on jatkunut eteenpäin, vaikka ikävä onkin murskaavaa. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Kiran tuhkia jouduimme odottele...
-
Olen tänne varmaan aikaisemmin kirjoitellut Kiran kipuilusta valjaita laittaessa ja kivun syyksi luultiin selän jumia. Kiran kivut kuitenkin...
-
Tätä tekstiä kirjoittaessa Kiran sterilisaatiosta on kulunut tasan vuosi. Monet ovat kahden vaiheilla, että vievätkö koiransa sterilisaat...
-
Tämä teksti on sitten pitkä. Kirjoitin sitä monena päivänä, jotta en unohtaisi univajeessa mitään oleellista. Tiistaina 9.11. oli sappirako...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti