3.1.18

Miten meni Kiran uusivuosi?

Täällä kirjoittelin pariin otteeseen, kuinka yritetään pärjätä uusivuosi Kiran kanssa vain teaniini-valmisteella. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.
Torstaina Kira kävi verikokeissa ja kaikki veriarvot olivat kunnossa (tarkistettiin trombojen lisäksi sokerit, proteiinit, maksa- ja munuaisarvot). Olin etukäteen ilmoittanut että tarvitsemme rauhoittavia tuleville junamatkoille, joten eläinlääkäri oli katsonut meille lääkkeen jonka ei ole todettu vaikuttavan hyytymistekijöihin. Saatiin siis Sileo-lääkevalmistetta reseptille.
Uudenvuodenaattona Kira näki taivaalla varjoliitimen, alkoi haukkumaan ja juoksi sängyn alle piiloon. Todella kummallista käytöstä, voisiko Kira ennakoida rakettien pauketta? Päätimme ottaa Sileon käyttöön, vaikka ajattelinkin säästäväni sitä junamatkojen varalle. Lääkettä saa kuitenkin aina lisää ja on kova paikka pelätä koko illan ajan, vaikka pelko ei olisikaan pelkkää tärisemistä ja panikoimista.


Itse vietin uudenvuoden toisaalla, mutta ennenkuin lähdin kotoa, annoin ensimmäisen annoksen pakkauksen ohjeen mukaan Kiralle ja näytin vanhemmille että miten se laitetaan (vaikka oli minullekkin uusi lääke). Halusin nähdä ettei Kira vaan saa allergista reaktiota tai ala käyttäytymään odottamattomalla tavalla.
Lääke oli helppo annostella ja laitoin aineen tasaisesti molemmin puolin yläleuan ikeniä. Lääke ei tainnut maistua juuri millekkään kun ei Kira ollut siitä moksiskaan.


Hetkisen kuluttua Kira alkoi nieleskellä, taisi tulla huono olo. Tämän jälkeen pää alkoi nuokkumaan ja kävely oli vaikeaa kun jalat eivät meinanneet kantaa. Kiran silmätkään eivät pysyneet enää auki joten käärin koiran fleecepeittoon. Ikenet olivat kalpeat kuin lumihanki, mutta se luki myös haittavaikutuksissa (seuraavana päivänä ikenet ok).

Kira huumeissa

"Pahin" vaikutus oli kestänyt pari tuntia, jonka jälkeen Kira oli mennyt joko saunan lauteiden tai sängyn alle. Oli kuitenkin heti tullut takaisin kun jääkaapin ovi aukesi. Kira oli haukkunut raketeille pari kertaa ja välillä ei välittänyt niistä ollenkaan. Ensimmäinen lääkeannos oli jäänyt myös viimeiseksi ja sillä oli pärjätty hyvin loppuilta. Kira oli kuullemma nukkunut sängyn päälläkin, eli oli ollut selvästi rennompi kuin aikaisempina vuosina. :) 

Oli oikeastaan hyvä, että annettiin lääkettä Kiralle jo nyt. Nyt tiedän että tuo ohjeen mukainen annostus on aivan liian suuri Kiralle, en sitä noin sekaisin halua junaan tai minnekkään muuallekkaan. Puolet pienempi annostus riittää varmasti hyvin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti