Iloinen Pömpöm

Meillä menee hyvin! ❤︎

Karu on hepuliherkkä ja kivuton pikkukoira. Osaa myös ottaa rennosti ja nukkua sikeästi. Kipulääkkeitä ja antibioottia on annettu viimeksi viime viikolla. Leikkauskohdan ympäriltä jalka on koholla koska siihen on muodostunut uudisluuta, mutta leikkausarven kohta sen sijaan on pehmeä, koska siinä oli levy ja nyt ei tietty enää ole. Tosin nyt alue ei ole enää niin pehmeä kuten alussa vaan oikeastaan aika jämäkkä. Tikit poistin itse kun haava oli niin siisti eikä ollut mitään kysyttävää esim. lääkärille.

Ylempi 7.4. ja alempi 19.4. 

Karun jalka on oikeastaan nyt aika samanlainen kuin ennen ensimmäistä leikkausta. Kun implantit olivat jalassa, jalka oli ihan vähän jäykempi. Implantit aiheuttivat myös ontumista sekä aina seistessä Karu kevensi jalkaa. Nyt jalan keventäminen on oikeastaan loppunut! Olen nyt todella toiveikas, että vastoinkäymiset olisivat takana päin (koputtaa puuta...).

6.4. jalka tukisiteen poiston jälkeen ja 19.4.

Suurimpana haasteena on ollut Karun hillitseminen kun tullaan töistä kotiin. Karu haluaisi hyppiä ja pomppia ja hepuloida ja pyöriä kuin hyrrä. Olenkin antanut Karulle isoja herkkuja joita sen täytyy pureskella jonkin aikaa, niin siinä ajassa pahin into laantuu. Kaikenlaisia puruluitakin on hommattu.

Karvanlähtö on edelleen täysillä päällä. Karu on myös todella likainen. Sellaista harmaata pölyä tarttuu mustiin vaatteisiin kun Karu niihin osuu. Kun varsinainen saikku on kohta ohi, niin ajattelin silloin pestä Karun. Pesu ja kuivaus on sen verran iso urakka että on jalallekin raskasta, joten en nyt kiirehdi sen kanssa.

Alusta asti on hienosti varannut painoa leikatulle jalalle pissiessään.

Olen jo ihan pikkuhiljaa pidentänyt meidän kävelyjä. Nyt pisin kävely on ehkä noin 20min, joka tehtiin tänä aamuna. Ei ontumista tai keventämistä havaittavissa. Kokeillaan tätä nyt viikko ja sitten taas pidennetään ehkä puoleen tuntiin.

Leikkauksesta on nyt kohta kolme viikkoa. Neljä viikkoa suositeltiin rauhallista menoa, mutta kyllä ainakin kuusi viikkoa otetaan iisisti. Katsotaan rauhassa ettei ontumista tule tai uusia tulehduksia(!!). Sitten ehkä uskallan hiljalleen antaa Karun juosta ja hepuloida. Mutta asteittain pitää tämäkin toteuttaa ettei Karu satuta sen takia itseään että pääsee yllättäen sekoilemaan rajattomasti. Myös jumpat pitää taas aloittaa (tai ehkä olisikin pitänyt jo) ja vahvistaa oikeita lihaksia. Pitääpä kutsua fyssari taas käymään. Viime käynti oli vielä implanttien kanssa ennen viimeisintä tulehdusepisodia.

"Tuolla tuoksuu ihanat tytöt!"

Implanttien poisto

Keskiviikkona oli leikkausaika. Vielä leikkaavalta ortopediltä tenttailin Karun jalasta. Hän kertoi että joskus implantteihin muodostuu biofilmi, eli bakteerit muodostavat jonkinlaisen kalvon implanttien pintaan. Tällöin ne ovat suojassa antibiooteilta. Kun antibioottikuuri sitten loppuu, bakteerit pääsevät taas kudoksiin valloilleen. Kun näin käy, ei ole mitään muuta järkevää hoitoa kuin ottaa implantit pois. Implanttien poisto ei ole mitenkään yleistä, mutta välillä niitä joudutaan poistamaan ja kasvavilta pennuilta ne pyritään aina ottamaan pois. Tyypillisiä "biofilmitapauksia" ovat koirat, joilla on ongelmia ihon/korvien/tassujen kanssa, kuten Karu. Ortopedi sanoi vielä, että jos Karun jalka näyttää siltä että tarvitsee edelleen jonkinlaista tukea, niin laittaa sitten erilaisen levyn jalkaan.

Leikkaus oli sujunut ongelmitta. Uutta levyä ei tarvittu, jalka oli luutunut jo hyvin. Jalkaan ei laitettu lastaa tai kipsiä, mutta tiivis tukiside on jalassa 5 vrk. Se estää turvotuksen muodostumista.

Voi hyvänen aika kun Karun vointi parani ihan silmissä! Leikkauspäivän iltana ajattelin että en anna ruokaa ollenkaan kun Karu on aina niin huonovointinen rauhoituksen jälkeen. Ja mitä vielä, kun avasin jääkaapin oven niin Karu oli sitä mieltä että jotain voisi ottaa. Söi sitten puoli kiloa lihaa. Seuraavana päivänä olisi ollut jo ensimmäiset hepulit ja voi jumpe - kyllä onkin nyt hepulit olleet herkässä! Riehua ei saisi vielä neljään viikkoon joten nyt pitää osata olla luova. Vaikka herkuilla saa hepulit estettyä, pitää olla tosi eleetön ettei Karu mene sekaisin kehuista. Muutenkin Karun olemus on jotenkin erilainen, sellainen rento ja huoleton, kivuton. Luulen että implantit vaivasivat aika paljon.

Tukiside pois 5 vrk kuluttua, kipulääke 5 vrk ajan, antibiootit vielä noin viikon, tikit pois 10-12 vrk kuluttua, saikkua 4 vk ja sitten normaalia elämää. Ei kontrolleja eikä mitään tarvitse jos menee hyvin. Oi kuinka ihanaa jos tämä jalkarumba olisi nyt tässä!

Ei haittaa kasvit naamalla.

Tuleva leikkaus ja sen jälkeinen aika jännittää

Ensi viikolla on Karun leikkaus. Karu ei tällä hetkellä onnu eikä tarvitse kipulääkitystä. Antibiootti menee toki ainakin leikkaukseen asti ja voisin kuvitella että jonkin aikaa leikkauksen jälkeenkin.

Hieman luin ihmisten ortopediasta ja ruuvien poistoista. Myös ihmisillä ruuvit ja levyt saattavat aiheuttaa kipua tai ne infektoituvat, jolloin ne poistetaan. Mutta poiston tulee olla hyödyllisempää kuin mitä haitat ovat koska ei poistokaan ole riskitöntä. Ja näinhän se Karullakin on. Ruuvit ja levy ovat poistettava jatkuvien infektioiden vuoksi. Ne ovat olleet nyt paikallaan jo 4 kk.

Haluan että Karu parantuu niin hyvin kuin mahdollista. Karulle on ostettuna lisää omega-krilliöljyä (tämä ei ainakaan närästä), maitohappobakteereja ja magnesiumia sekä nyt vielä lisäksi nivelvalmistetta jossa on mm. msm, kondroiittisulfaattia, kuparia, inkivääriä ja c-vitamiinia. Ennestään meillä on siis glukosamiinia, d-vitamiinia, e-vitamiinia ja vähän kaikkea muutakin.

Teen Karun eteen kaiken minkä pystyn. En malta odottaa että päästään metsään häseltämään, harrastamaan noseworkia ja harjoittelemaan koirien ohituksia, sekä olemaan ja ihan vain hengailemaan erilaisissa paikoissa. Sitä meidän normaalia arkea.

Karu katsoo tyytyväisenä kun putsataan matosta hänen loputonta karvavarastoa.

Käytiin äskettäin tutulla lintutornilla. Tai no Karu ei käynyt, hän hengaili vain peltojen reunoilla. Kun minä sitten menin tornille ilman Karua, niin siellä tornilla Karua kehuttiin ja kysyttiin kovasti kysymyksiä. Karu on niin iso ja komea, että kommenteilta ja kysymyksiltä ei voi välttyä minne vain mennäänkin. Se on tavallaan ihan mukavaa. Minä olen rehellinen luonteesta ja terveydestä.

Todella usein Karua luullaan metsästyskoiraksi. Ja koska Karu on niin iso, niin ihmiset haluavat kysellä että mikäs tämä on miehiään. Tälläkin kertaa jämäkkää päätä kehuttiin sekä komeaa ulkomuotoa! Tämä tuo hyvän mielen, sillä nytkin nämä Karua kehuvat ihmiset näkivät Karun vain ohimennen autosta, eivätkä ilmeisesti huomaa kintereitä ollenkaan. Ihanaa kun ei tarvitse selitellä miksi jalat ovat kuin keitetyt spagetit. Todella harvat ylipäätään kommentoivat jalkoja ollenkaan.

Minun rakas komea mies <3

Kuinkas sitten kävikään

Ja niin vain se jalka taas tulehtui. Voi sitä epäuskon, huolen ja vitutuksen määrää. 3,5 viikkoa selvittiin ilman lääkityksiä. 

Eli viikko sitten sunnuntaiaamuna Karu tervehti minua iloisesti ja 30 min kuluttua olikin jo kolmijalkainen ja tuskainen. Onneksi minulla oli kaapissa antibioottia ja kipulääkettä juuri tätä tilannetta varten. Ei ollut siis epäilystäkään että kyse olisi jostain muusta ja koska tuota kyseistä antibioottia on käytetty juuri tähän vaivaan, niin siksi sen aloitin keltään kysymättä. Onneksi aloitin, tunnin päästä lääkkeen annosta Karun olo helpotti.

Seuraavana päivänä lähiortopedille, jossa ollaan kontrolleissa käyty aiemminkin. Kuvattiin, ei juuri muutoksia edellisiin kuviin. Metalleja ei kuulemma kannattaisi poistaa, koska jalan rakenne menee liian heikoksi. Että josko syötetään antibioottia jonkin aikaa ja aloitetaan se aina uudestaan kun jalka tulehtuu. Ortopedi sanoi, että konsultoi Karun leikkaavaa lääkäriä.

Jäin ihmettelemään tätä jatkohoitosuunnitelmaa. Päätin kuitenkin odottaa leikkaavan lääkärin kommenttia. Sieltä tulikin vastaus, että implantit täytyisi poistaa. Mutta juurihan minulle kerrottiin että jalka ei kestä? Olin siis itse yhteyksissä leikkaavaan lääkäriin.

Hän ei ollut Karusta tippaakaan huolissaan. Kertoi, että ei Karu voi jatkuvasti antibioottia syödä, joten järkevintä on leikata implantit pois. Jos esim. hampaat olisivat huonot, sieltä voisi päästä bakteeri tulehduttamaan Karun jalkaa, mutta minun mielestä Karun hampaat ovat moitteettomat. En keksi missä muuallakaan voisi olla haavaa. Onkohan tämä sitten hylkimisreaktiota? Kuulemma jalka luutuu 4-6 vk kuluttua implanttien poistosta ja kaikki järjestyy kyllä. 

Mikä helpotus! En tosin ymmärrä, miksi ortopedeilla on niin eri mielipiteet? Luotan Karun leikkaavaan ortopediin tässä asiassa ja parin viikon päästä ajellaankin hänen klinikalleen. Matka on vajaa 3 h suuntaansa, mutta se on nyt ehkä pienin ongelma tässä tilanteessa. Vakuutuskausikin vaihtui sopivasti.

Tällä hetkellä Karu kävelee jalalla tosi hyvin, pientä ontumista on havaittavissa. Karun vointi muuten on normaali, hepulit ovat herkässä ja on muutenkin iloinen poitsu.

Meillä on vielä näin paljon lunta!

Karvanlähtö

Viime vuonna Karulla ei ollut kunnon karvanlähtöä ollenkaan, joten nyt ilmeisesti on senkin edestä. Terapeuttista hommaa harjata vaaleat pohjavillat pois, tilalle jää musta päälliskarva.

Pikkuhiljaa etenee...

Karvat totta kai on laitettu ulos. Kun ei vielä ole mitään punkkilitkuja karvoissa, niin ne ovat turvallista pesämateriaalia. Tuttuun tapaan talitiaiset heittelevät vaan karvat ympäriinsä, kun ne eivät vastaa heidän vaatimuksiaan. Mutta orava! Sain onneksi tämän hauskan karvankeräilyn videolle! Monta kertaa on yksi tai useampi orava käynyt karvoja hakemassa.

Mitä Karu syö?

Tein laskelmia pitkästä aikaa. Karun ruokavaliossa on ollut pientä muutosta kun Karu ei enää oikein suostunut syömään Tessun sika-nautaa. Se myös aiheutti puklailuja. Kun siirryttiin kalkkunaan, puklailut ja nirsoilut loppuivat. Karu _rakastaa_ nappulaa ja aamuisin kun ei liha maistunut, niin nappulat menivät heti. Vähän aikaa sitten Karulla oli pitkä lääkekuuri menossa ja oli tärkeää että Karu söi jotain lääkkeiden kanssa, joten siksi tähän järjestelyyn päädyttiin ja tämä onkin ollut oikein toimiva, joten näillä mennään jatkossakin. 

Aamulla

200 g Dagsmark Lappi -nappulaa

120 g Tessun sika-nautaa

+ maitohappobakteerikapseli

Illalla

400 g Kennelpakasteen kalkkunaa

120 g Tessun sika-nautaa

Kuutio Tessun naudanmaksaa

+ lisäravinteet, mineraalisuola ja maitohappobakteerikapseli

Yhteensä päivässä:

162 g valkuaista

136 g rasvaa

13-18 g kalsiumia

A-vitamiinia n. 6000 µg

E-vitamiinia 500-800 mg

Sinkkiä 166-216 mg

D-vitamiinia 303 µg/viikko

Dagsmarkin nappula sopii Karulle, koska siinä ei ole riisiä tai viljoja. Tessun sika-nautaa saa vähän ruoan mukana, koska sitä on pakkasessa edelleen 16 kg jäljellä. Noin vähäinen määrä ei aiheuta nirsoiluja eikä puklailuja.

Ruoan sekaan laitan joskus makua ja vaihtelua tuomaan kananmunaa, märkäruokaa tai kalaa. Aina kun muistan, laitan nokareen voita ruokaan.

Pureskeluun Karu saa esim. nahkasta tehtyjä pururullia, kuivattuja korvia ja päänahkoja, ruokatorvia, henkitorvia. Jos kaapista löytyy useampaa eri herkkua, annan usein Karun itse valita mitä tekisi mieli. Joskus annan Karulle jopa kaksi puruluuta niin saa pureskella molempia vaikka vuoronperään. Minusta on mukavaa antaa koiralle vapaus valita, eihän meidänkään tee joka päivä mieli samoja asioita. 

Alla olevassa kuvassa olen antanut Karun haistella kolmea vaihtoehtoa, naudannahkarullaa, naudan päänahkaa ja hevosen päänahkaa. Sitten Karu sai valita mikä olisi mieluisin herkku ja tällä kertaa herkuinta oli naudan päänahka!

"Jokojokojokojoko....???"

Lisäravinteita sekä erilaisia märkäruokia ja kuivamuonaa herkuksi.

Fysioterapiaa

Ollaan jo kaksi viikkoa pärjätty ilman antibioottia! Karun jalassakin huomaa nyt selkeää edistymistä kun ollaan hiljalleen käyty pidempiä kävelyjä. Nyt ei joka lumikasan ylityksen jälkeen enää onnu ja Karu jaksaa kävellä enemmän ilman että alkaa keventää jalkaa. Seisoessa paikallaan Karu laittaa painoa kaikille jaloille tasaisesti edes hetken aikaa. Tuntuu että ihan silmissä paranee tuo jalka!

Fysioterapeutti kun tavattiin, sai Karu hepulin. Oli Karun mielestä niin ihanaa nähdä tuttu henkilö! Fyssari oli ihan positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin Karu käytti jalkaa, ettei se ollut niin jäykkä kuin olisi voinut olettaa. Lonkistakin huomautti, että ovat vakaat, minkä itsekin olen pannut merkille. Takajaloissa ei ollut jumeja ja lihasmassa takajaloissa oli aika samanlainen. Istumis- ja makaamisasento olivat hyvät. Selän tunnustelua Karu aristi, mutta laserhoidon jälkeen ei enää. Joten tarkkailua kotona, tarvittaessa kipulääke ja uusi laserkäsittely, jos ei epämukavuus mene ohitse. Kokeiltiin painonsiirtoa takajaloille eri tavoilla, se menee huonosti. Pitää yrittää painonsiirtoa tehdä joko pienellä horjuttamisella tai namin ohjauksella. Karu osaa kyykkyliikkeen, joten sitä saadaan tehdä ahkerasti. Lenkkeilyä jatketaan kuten nyt, eli maltillisesti pidennetään niin ettei ontumista tulisi.

Seuraava fysioterapiakäynti olisi 4 vk päästä, lääkärikontrolli varattiin 2 vk päähän. Kovasti toivoisin että päästäisiin jo nosework -treeneihin! Mutta vasta kun lääkäri antaa luvan ja luutuminen on edistynyt tarpeeksi.

Painokin oli tullut takaisin ja Karu on taas 54 kg. Karu oli menttänyt kaksi kiloa painostaan toipumisaikana.