Käytiimpä lumessa rämpimässä

Vuoden toiveet ja tavoitteet

Vuosi sitten olin kirjoittanut näin:
"Viime vuonna oli liikaa eläinlääkärikäyntejä ja huolta eläinten terveydestä. Ensi vuodelta toivon hartaasti paljon parempaa terveyttä meidän koko laumalle. 
Tavoitteena olisi saada Kiralle RTK1 ja päästä treenaamaan AVOinta luokkaa varten. Myös koiratanssi kiinnostaisi tai dobon jatkokurssi. Katsotaan mihin päädytään, tärkeintä on että löydetään yhteistä kivaa tekemistä! :)"

Olimpas kirjoittanut realistisia tavoitteita viime vuodelle, hyvä niin. Eläimet ovat pysyneet paljon terveempinä ja saatiin RTK1 sekä RTK2. Koiratanssia tai doboilua ei päästy tekemään, mutta rally-tokoa treenattiin ahkerasti.

Vuoden 2018 toiveet/tavoitteet

• Käydään rally-tokon voittaja-/mestariluokissa nollakoirakkona
• Harjoitellaan rally-liikkeitä enemmän itsenäisesti
• Pelot vähemmäksi
  Käydään enemmän keskustassa ja sen tuntumassa vain oleskelemassa ja totuttelemassa ääniin. Tarvittaessa Sileo-lääkettä helpottamaan oloa.
  Pyritään saamaan juna- ja bussipelko parempaan hallintaan Sileon avulla.
• Kesällä turkin trimmaus
• Verinäytekontrolli vuoden lopussa ja hematurian tarkkailua
  Ja tietty hartaasti taas toivon että pysytään kaikki terveenä!

Eiköhän nämä kaikki tule ainakin jollain tavalla toteutetuksi, pelkojen kanssa täytyy ihan oikeasti tehdä töitä ja muistaa käydä lenkillä muuallakin kuin puskissa. Rally-tokoa jatketaan toistaiseksi ilman ohjausta, mutta olisi mukavaa päästä esim. valmennuspäiville tai vastaaville kursseille. :) Sama tavoite kuitenkin kuin viime vuonna: tärkeintä on että löydetään yhteistä kivaa tekemistä!

Miten meni Kiran uusivuosi?

Täällä kirjoittelin pariin otteeseen, kuinka yritetään pärjätä uusivuosi Kiran kanssa vain teaniini-valmisteella. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.

Torstaina Kira kävi verikokeissa ja kaikki veriarvot olivat kunnossa (tarkistettiin trombojen lisäksi sokerit, proteiinit, maksa- ja munuaisarvot). Olin etukäteen ilmoittanut että tarvitsemme rauhoittavia tuleville junamatkoille, joten eläinlääkäri oli katsonut meille lääkkeen jonka ei ole todettu vaikuttavan hyytymistekijöihin. Saatiin siis Sileo-lääkevalmistetta reseptille.
Uudenvuodenaattona Kira näki taivaalla varjoliitimen, alkoi haukkumaan ja juoksi sängyn alle piiloon. Todella kummallista käytöstä, voisiko Kira ennakoida rakettien pauketta? Päätimme ottaa Sileon käyttöön, vaikka ajattelinkin säästäväni sitä junamatkojen varalle. Lääkettä saa kuitenkin aina lisää ja on kova paikka pelätä koko illan ajan, vaikka pelko ei olisikaan pelkkää tärisemistä ja panikoimista.

Itse vietin uudenvuoden toisaalla, mutta ennenkuin lähdin kotoa, annoin ensimmäisen annoksen pakkauksen ohjeen mukaan Kiralle ja näytin vanhemmille että miten se laitetaan (vaikka oli minullekkin uusi lääke). Halusin nähdä ettei Kira vaan saa allergista reaktiota tai ala käyttäytymään odottamattomalla tavalla.

Lääke oli helppo annostella ja laitoin aineen tasaisesti molemmin puolin yläleuan ikeniä. Lääke ei tainnut maistua juuri millekkään kun ei Kira ollut siitä moksiskaan.

Hetkisen kuluttua Kira alkoi nieleskellä, taisi tulla huono olo. Tämän jälkeen pää alkoi nuokkumaan ja kävely oli vaikeaa kun jalat eivät meinanneet kantaa. Kiran silmätkään eivät pysyneet enää auki joten käärin koiran fleecepeittoon. Ikenet olivat kalpeat kuin lumihanki, mutta se luki myös haittavaikutuksissa (seuraavana päivänä ikenet ok).

Kira huumeissa

"Pahin" vaikutus oli kestänyt pari tuntia, jonka jälkeen Kira oli mennyt joko saunan lauteiden tai sängyn alle. Oli kuitenkin heti tullut takaisin kun jääkaapin ovi aukesi. Kira oli haukkunut raketeille pari kertaa ja välillä ei välittänyt niistä ollenkaan. Ensimmäinen lääkeannos oli jäänyt myös viimeiseksi ja sillä oli pärjätty hyvin loppuilta. Kira oli kuullemma nukkunut sängyn päälläkin, eli oli ollut selvästi rennompi kuin aikaisempina vuosina. :) 

Oli oikeastaan hyvä, että annettiin lääkettä Kiralle jo nyt. Nyt tiedän että tuo ohjeen mukainen annostus on aivan liian suuri Kiralle, en sitä noin sekaisin halua junaan tai minnekkään muuallekkaan. Puolet pienempi annostus riittää varmasti hyvin.

Karvapallojen lomakuulumiset

Joulu meni leppoisasti, Kira sai varastettua 200g piparitaikinaa, mutta muuten ovat elukat pysyneet kurissa. Huomenna olisi sitten vuorossa Kiran trombosyyttikontrolli, viime verinäytteestä onkin jo hieman yli vuosi. Samalla kysäisen jotain rauhoittavaa junamatkoille. Nyt uutenavuotena ajattelin kokeilla vain teaniinia, kun Kira ei raketeista panikoi, vaan on ennemminkin jännittynyt ja menee piiloon (ei tärise tai läähätä). Itsekkin olen tuota aminohappoa syönyt parina päivänä, mutta en ole huomannut muutosta. Ei tosin ole ollut mitään vertailukohdetta, joten vaikutus on saattanut jäädä huomaamatta.

Marsut ovat olleet mukana täällä porukoilla ja syötävää saavat äidiltäni aina kun huutavat. Elävät siis unelmaansa. Kuviakin näistä palleroista räpsin taas pitkästä aikaa.

Kymmenen kuvan haaste

Tänään alkoi vihdoin LOMA, joten sen kunniaksi kuvahaaste. Haaste on peräisin Tassujen Taikaa -blogista. Ketään en erikseen haasta, joten ota tästä idea blogiisi jos haluat sen itsekkin toteuttaa! :)

Ideana on lisätä blogiin kymmenen erilaista kuvaa, joissa esiintyy koira/koiria. Haasteessa on annettu kymmenen teemasanaa, joista kuhunkin yhden kuvan tulee jollain lailla liittyä.

Valitsin tähän haasteeseen kuvia vuosilta 2010-2011, eli Kira on kuvissa alle kahden vuoden ikäinen.

1. Harrastus

Yhdessä tekeminen on Kiran mielesä parasta. Kuvassa serkun kanssa seuraamisen harjoittelua mökillä.

2. Ilo

Yhdessä tekemisen iloa!

3. Luottamus

Kira ei yhtään tiedä mitä tapahtuu, mutta rentona lötköttelee ja odottelee josko pääsis alas.

4. Koirakaveri

Koirakaverit saattavat olla Kiran mielestä välillä ärsyttäviä...

5. Taide

Joskus kokeilin tämmöistäkin kuvanmuokkausta.

6. Vauhti

7. Ihminen

Elämälle toisissa mätsäreissä, sijoituksena BIS2.

8. Mustavalkoinen

9. Hauskuus

10. Lelu

Muutos ulkoasuun ja vihdoin taas mätsäreissä

Blogi koki aikamoisen muodonmuutoksen. Ulkoasu oli tarkoitus muuttaa jo kauan aikaa sitten, mutta en saanut yhtään ideaa päähäni että minkälaisen haluaisin. Nyt kokeilin bloggerin uutta teemaa ja tykästyin siihen kovasti. Katsotaan kauanko tätä jaksaa katsella. :)

Ei olla pitkään aikaan käyty mätsäreissä, ja nykyiset 8-10e osallistumismaksut ovat jättäneet meidät toistaiseksi kotiin. Eilen illalla huomasin kuitenkin että tässä lähellä olisi match show jossa olisi veteraanikehät. Kira on parin kuukauden päästä 8v, joten päätin lähteä kokeilemaan onnea jos päästäisiin vaikka vetskuihin aikuisten kehän sijaan.
Ja niin siinä vain kävikin, että meidät hyväksyttiin veteraaneihin! Mikä helpotus, nyt ei tarvitsisi odotella hirveän kauan kun pieniä koiria on yleensä aina eniten. Veteraaneja oli 6 ja 4 palkittiin. Tuomarina oli mies ja hän sijoitti meidät lopulta toisiksi! Tämä tuli yllätyksenä, sillä mies tuntui pitävän isommista koirista. Paremmin ei olisi voinut mennä, sillä en kyllä olisi jaksanut jäädä odottelemaan bis-kehiä. :D
Teemana oli Suomi 100, jotenka palkinnotkin olivat sen mukaiset.

Rally-toko on sujunut meillä mallikkaasti, käydään siis maanantaisin treeneissä. Kisoihin en kuitenkaan vielä uskaltaudu mennä, mutta laitoin juuri kyselyä parin viikon päästä järjestettäviin kisoihin, josko tarvitsisivat nollakoiraa.

Pelkotiloja

Me ollaan Kiran kanssa matkusteltu nyt viime aikoina aika tiehään Keski-Suomeen junalla tai bussilla. Kira on aina ollut ääniherkkä, ja kaupunkien keskustassa oleminen on ollut pelottavaa. Kun aloitettiin meidän junamatkat (Kiran ensimmäinen kerta junassa), alussa Kira pelkäsi vain juna-asemalla oloa, kun oli niin paljon hälinää ja ääniä. Junassa se rauhoittui, vaikka oli sielläkin jännittynyt. Kun reissasimme enemmän, Kira alkoi pelkäämään jokaista pauketta ja kolinaa. Nyt olemme siinä tilanteessa että Kiraa pelottaa asemalta asemalle.... Aikamoinen koetus se on koko kropalle kun jännitää, tärisyttää ja koko ajan pelottaa. Kokeilimme sitten mennä bussilla, siellä pelotti vähemmän, mutta kuskin ajaessa keski- tai reunaviivalle, koko bussi tärisi ja Kiraa pelotti loppu matkan. Tätä ongelmaa ei ole paikallisbusseissa, joissa Kira on oikein nätisti.
Ensihätään laitoin tilaukseen teniinia. Se on aminohappo, jonka pitäisi rauhoittaa stressaavissa tilanteissa. Alan syömään sitä myös itse, katsotaan jos sillä olisi vaikutusta omaankin stressaamiseen.
Kiralle pitäisi varata aika verinäytekontrolliin joulukuulle, joten samalla kysäisen eläinlääkäriltä Kiralle jotain rauhoittavaa. En usko että teaniini itsessään auttaa noin voimaakkaaseen pelkotilaan, mutta sitä voi käyttää myös vähemmän jännittävissä tilanteissa ja rauhoittavan lääkkeen tueksi.
Päivittelen tilannetta kun päästään kokeilemaan.

Eilen tuli käytyä kuvailemassa kaverin koiraa Tampereen messukeskuksessa järjestetyssä koiranäyttelyssä. Tuli myös shoppailtua Kiralle kaikenlaisia herkkuja! Alla olevissa kuvissa esiintyy bedlingtoninterrieri Hertta. Olipas mukavaa päästä pitkästä aikaa kuvailemaan suht siistiin sisätilaan märän metsän sijaan.