Hömpettipömpettimen kanssa nosessa on ollut ihmeellistä edistymistä. Itse olin kaksissa kisoissa seuraamassa, niin jotenkin sisäistin paremmin koko lajin. Ja treeneissä ohjaaja sanoi, että ihan kuin Karukin olisi ollut kisoissa seuraamassa. :D Meni ulko-, sisä- ja laatikkoetsinnät aivan superhienosti! Yksi syy Karun isoon harppaukseen voi olla se, että meillä oli useampana kertana etsinnät olleet ulkona uusissa paikoissa, jolloin Karu on ollut vähän ihmeissään ja kierroksilla. Nyt kun oltiin pitkästä aikaa tutussa treenipaikassa, Karu oli jotenkin ihan liekeissä että hän tietää mitä nyt tultiin tekemään! Ja koska oli viileä ilma, käytettiin paljon lelupalkkaa ja sehän oli Karun mielestä aivan sikahauskaa!
Ajoneuvoetsintä on siis nyt ainoa mitä me ei olla vielä tehty. Ja ulkoetsinnätkin ovat lähinnä sitä, että Karulle näytetään, minkälaisissa paikoissa sitä hajua voi esiintyä. Kerran Karu kerkesi merkkaamaan ulkoetsinnöissä..... Silloin Karu kävi kierroksilla ja pissat ehkä kiinnosti enemmän kuin eukalyptus. Laatikkoetsinnätkin ovat Karulle aika uusi juttu, mutta ne menevät hyvin vaikka ovatkin saavuttamattomia hajuja.
Olen huomannut, että monet koirakot ovat paljon pidemmällä kuin me (eli siis osaavat enemmän), vaikka koirat ovat Karun ikäisiä tai jopa nuorempia. Itse en siis ota tästä painetta tai stressiä, vaan otin tämän huomiona. Huomioin, että meidän ohjaaja menee todellakin jokaisen yksilön mukaan treeneissä. Toisilla on ajoneuvoa ja ulkoetsintää, toiset tekee vain sisällä yms. Karun kanssa mennään Karun tahtiin, mistä olen todella kiitollinen ohjaajalle! Hän tietää, miten ohjataan tämmöistä koiraa joka ei palkkaannu pelkästä etsimistä tai pikku herkkupalkasta (esim. viime treeneissä palkkana oli savustettua kilohailia öljyssä). Pitää tehdä hyvä pohja, ja se onkin nyt mielestäni todella hyvä, sillä Karu menee todella mielellään etsimään! :) Ja sehän olikin tavoite, että meillä on yhteinen harrastus mistä molemmat tykkää.
Senkin huomion tein, että ennen Karu oli todella tympääntynyt uudelleenkohdistamiseen. Eli Karu ilmaisi hajun ja jos en palkannut, Karu ajatteli että pidä tunkkis ja lähti pois. Sitä treenattiin ja nyt kun Karu ilmaisee ja jos en palkkaa heti, Karu heti etsii kohteen uudestaan ja ilmaisee taas aivan ihana ilme kasvoillaan (eli katsoo mua kuin typerystä)! :D Aivan superhienoa!!
Aloin vaan pohtimaan, että onkohan Karu kisakelpoinen noiden kintereiden takia. Kennelliiton säännöissä sanotaan, että sairaan koiran kanssa ei saa osallistua kisoihin. No, Karuhan ei ole sairas, eikä tarvitse kintereidensä vuoksi esim. lääkitystä, niissä ei ole nivelrikkoa tmv. Ne ovat vain löysät (fyssarin mukaan esim. myös olkaniveletkin ovat normaalikoiraa löysemmät). Pitää kuitenkin selvittää tämä asia joltain tuomarilta. Olisipa suuri harmi jos emme saisi kisailla... Voin sanoa että pettyisin suuresti. Niin hauska laji tämä on ja kisatilanteetkin ovat niin mukavia.
 |
| "Välillä jaksan pitää jalkojani hyvin..." |
 |
| "Ja välillä en..." |
Mä rakastan antaa Karulle makuelämyksiä. Tällä kertaa tein Karulle ruokaa, jossa oli sika-nautaa ja nautaa, (vanhentuneita) broilerin sydämiä ja kananmunaa. Kaikki sekaisin ja uuniin kunnes ovat kypsiä. Eipä ole Karu kuppia nuollut näin tarkasti pitkään aikaan. :D Broilerin sydämet olivat unohtuneet pakkaseen ja nyt ne vasta löysin. Päiväys oli toukokuussa mutta hyvälle tuoksuivat joten uskalsin käyttää. Tuosta annoksesta tuli ehkä ~3kg, ja jos Karu syö päivässä yhteensä noin kilon, niin muutamaksi päiväksi tuosta oli ruokaa.
Karun nimi pitäisi muuttaa Pömpömiksi. Pömpöm on vähemmän uhkaava nimi ja aika söpö... :D Ja sitä Pömpöm tottelee aika hyvin. Hömpettipömpetti.
Niin, ja suonenvedot ovat edelleen pysyneet poissa! :)
 |
| "Näin hienosti osaan ravistella" |