2.3.25

Menossa mukana

Karu pääsi käymään lintutornilla. Eipä juuri lintuja näkynyt, mutta Karu oli ihan messissä katselemassa ympärilleen. Kiipesi torniin nätisti, vähän jännitti alas tullessa mutta rauhallisesti päästiin ehjänä kaikki alas.



Karu sai madotuksen, koska rokotukset lähestyvät. Madotus aiheutti pahoinvointia ja Karu oksenti suurella paineella syödyt lumet vetenä ulos. Onneksi kaksi oksennusta (ulos) ja muutama puklailu (autoon) helpotti oloa eikä sen kummempia oireita tullut.

Karun silmässä on jokin outo juttu. Se näyttää roskalta, mutta on silmän iiriksessä... Pitää rokotusten yhteydessä pyytää katsomaan ja tarvittaessa käydä sitten silmälääkärillä tai virallisessa silmäpeilauksessa. Tuota "roskaa" ei näe, ellei katsomalla katso ja pyydä Karua pysymään paikoillaan. Karulla on kuitenkin aika tummat silmät.


Karu pääsi ystävien kanssa kävelylle. Voi että kun taas pusuteltiin pitkän aikaa. :) Lara haukkui jälleen Karulle, mutta uskalti tulla lähemmäksi kuin viimeksi ja välillä jopa haistelemaan. Karukin oppi, että vaikka Lara haukkuu, niin se on vain hänen tapansa eikä siitä tarvitse välittää. Kyllä niistä vielä kavereita tulee.





Metsässäkin ollaan keskenään käyty, jolloin Karu sai olla vapaana (hihna tosin perässä roikkui). On tosi mukavaa että Karu pysyy niin lähellä. On se vähän kyllä mammanpoika, koska kun menin piiloon, Karu lähes panikoi... Ei pystynyt keskittymään etsimään haistelemalla jalanjälkiä vaan juoksi vähän päättömästi ympäriinsä kunnes sai ilmavainun. Voi minun möllykkä. Meidän takapihallakin Karua joskus jännittää kun joku tuntematon koira haukkuu ulkona ja silloin tulee sisälle turvaan. Vaikka on rohkea ja itsevarma mutta ei aina sitten kuitenkaan? Onhan Karu vielä nuorikin, ehkä itsevarmuus kasvaa lisää myöhemmin.




"Olin aika loppu metsäilyn jälkeen"

Karulla on isot tassut ja sen mukaiset jäljetkin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti