21.6.16

Pieni kuvapläjäys






 Käytiin kaverin luona yökyläilemässä Kirstin kanssa, tässä siitä muutama kuva kun oltiin koirapuistossa. :) Kirstin kaveri on whippet Nöpö, niin rauhallinen kaveri eikä välitä mitään Kirstin *ittuiluista. :D Eli toisinsanoen hyvin tulevat toimeen.






8.6.16

Päivystyksessä

Eilen illalla olin huolimaton ja jätin Taffel pähkinä-rusina-mix pussin sohvalle siksi aikaa kun käytiin kaupassa, 9 aikaan illalla... Kortisonin syöttäminen on jättänyt jälkensä ja Kira on edelleen ahne, nyt tiedän että myös suolaiset pähkinät kelpaa paremmin kuin hyvin.
Kotiin kun tultiin - voitte varmaan jo arvata - pähkinäpussissa oli komea reikä ja pähkinät/rusinat poissa. Muutaman löysin matolta, pussissa oli ollut noin 100g jäljellä. Pieni paniikinpoikanen iski ja kauhukuvat tulivat mieleeni. Äkkiä Tuhatjalkaan oksettamaan. En suolalla lähtenyt kokeilemaan koska pähkinät olivat jo tarpeeksi suolaisia ja halusin kaiken tulevan varmasti ulos.

Tuhatjalassa oli oikein mukava ja rauhallinen hoitaja jonka kanssa juttelu helpotti stressiäni. Päästiin samantien tietojen annettua huoneeseen jossa ulkomaalainen lääkäri otti vastaan ja tsekkasi Kiran. Tämän jälkeen pistos nahan alle ja odottelemaan koska laatta lentää. Ei mennyt edes viittä minuuttia kun Kira alkoi lipoa huuliaan ja venytteli takajalkojaan (vatsaan varmaan sattui). Siinä se sitten oksenti kolme suurta kasaa pähkinöitä ja muutaman muun pienemmän kasan. Kaikki pähkinät tuli ulos kun alkoi jo päivällisetkin ilmestyä oksennukseen. Mikä helpotus! Pahoinvoinninestopiikin ja pienen odottelun jälkeen päästiin kotiin.

Selvittiin siis säikähdyksellä.

Olin kuullut aikaisemmin paljon huonoa Tuhatjalasta, myös Jyväskylän pisteestä. Nyt minulle siitä jäi positiivinen kokemus. Lääkäri ja hoitaja olivat mukavia ja asiansa osaavia. Tietysti Kiran tapaus oli helppo kun ei tarvinnut mihinkään leikkaukseen mennä, mutta oli mielenkiintoista nähdä paikka. Uskallan mennä ehkä toistekkin. :)

3.6.16

Meidän marsujen luonteenpiirteet

Marsut rakastavat rutiineja ja niillä on selkeä arvojärjestys. Näiden pienten karvapallojen elämä voi näyttää aika yksitoikkoiselta ja tylsältä, mutta niiden jokapäiväistä elämää seuratessa jokaisen oma luonteenpiirre tulee vahvasti esiin. Sylissäkin jokaisella on oma tapansa käyttäytyä.

Päätin ottaa tähän postaukseen myös kuvia. Laitoin marsun kerrallaan koriin ja kuvat kertovat oman osansa näiden luonteesta.
Jos et jaksa lukea niin kuvat kertoo kyllä enemmän kuin tuhat sanaa! :)


Diiva (suurieleisesti oikutteleva, teeskentelevä)
Meidän Diiva on oikea diiva. Silitä vahingossa vastakarvaan tai käännä karvoja sivuun nähdäksesi iho, niin huuto, vikinä ja heiluminen alkaa. Tai jos eläinlääkäri heiluttelee Diivan jalkoja nähdäkseen liikerataa niin huuto kuuluu odotushuoneeseen asti.
Sylissä Diiva yleensä haluaa äkkiä pois, mutta jos päättää rentoutua niin sitten se onkin ihan pannukakkuna.
Diiva onkin tämän marsulauman pomo. Tätä kirjoittaessa Diiva on hieman yli 3v, eli näistä neljästä se vanhin.

"Mami, missä sä oot? Vie mut takasin! Ai et vielä? No mää syön pari papanaa ootellessa."

Friidu (stadin slangia, tarkoittaa tyttöä)
Sitten on Friidu, jolla on kohta synttärit, 6.6. täyttää kaksi vuotta! Tämä neiti on tosi arka, viihtyy paljon piiloissa ja pientäkin outoa ääntä tai liikettä havaitessaan juoksee karkuun. Kuitenkin nälän yllättäessä tai rapinaa kuullessa Friidu aloittaa yleensä ensimmäisenä huutokuoron, korvat kirkumisesta heiluen.
Sylissä haluaa piiloon mutta rentoutuu hetken kuluttua, kun tuntee olonsa turvalliseksi niin alkaa juttelu. Pidättelee pissaamista viimeiseen asti.
Friidu on arvojärjestyksessä toinen.

"Hui, mihin sä mut toit? Uskaltaisko vähän kurkata reunan yli..?"


Tibi (viroa, tarkoittaa tipua/tyttöä)
Tibi on syntynyt lokakuun lopussa (nyt 1,5v) ja on kaikista isoin. Tibi on rohkea ja kova puhumaan sylissä. Ei pelkää purra jos on tyytymätön ja pissaa syliin ihan huoletta. Valittaa kovaan ääneen jos Friidu kävelee vieressä, nämä kaksi kun ovat alusta alkaen olleet riitapukareita. Tappelua eivät onneksi ole saaneet aikaiseksi, mutta perseen näykkimistä (ilman haavoja) tapahtuu usein.
Tibi on arvojärjestyksessä kolmas.

"Missä hitos mää oon? I'm out..."


Tirtsi (tirts on viroa ja tarkoittaa pientä tyttöä)
Tirtsi on meidän ainut "sekarotuinen". Täytyy silittää vastakarvaan kun karvoitus menee niin hassusti. Syntynyt myös lokakuussa, mutta on vuoden nuorempi kuin Tibi. Ajateltiin Tirtsiä hankkiessa että tästähän Tibi saa kaverin kun Friidu on niin ilkeä välillä, mutta mitä vielä... Nyt Tibi puree Tirstiä perseelle, oppinut näemmä huonot tavat isosiskolta...
Tirtsi on ensimmäisten joukossa huutamassa ruokaa ja sylissä ollessaan pissailee myös huoletta useita kertoja. Kaikille kiltti ja paljon puhuva neiti!

"Ohhoh, missäs muut on? Uskaltaisko sitä mennä.. Jos mää revin tätä pohjaa niin pääsisinköhän johonkin.."

Ensimmäinen viikko takana

Karu kasvaa hyvää vauhtia isommaksi pojaksi. :) Leikkisä kaveri on hereillä ollessa, hän osaa viihdyttää ihan itse itseään, ei siis tarvitsi...