9.8.2020

Kesän kuulumiset

Jopas on aikaa viimeisestä kirjoituksesta! Unohdin ihan kokonaan laittaa tänne Kiran kesätrimmistä kuvankin. Laitetaas niitä kuvia tänne nyt oikein urakalla kun niitä on tullut otettuakin. Kuvat ovat lähinnä mökiltä.

Ihan huoleton ei ole kesä ollut. Erään lauantain Kira oli vaisu, venytteli, tärisi ja läähätti. Ruoka ei maistunut ja kerran oksentikin. Itse olin tietenkin juuri silloin toisella paikkakunnalla, mutta ei siinä muu auttanut kun lähteä ajamaan Kiran luokse. Totesin Kiran luokse päästyäni että todella kipeähän se on, joten eikun suoraan päivystykseen - yöllä tottakai. Kova pelko oli haimatulehduksesta ja kauhukuvia maalailin jo päähäni... Lääkärissä odottelimme pitkät pari tuntia, tuntui niin pahalta katsoa tärisevää Kiraa. Kira ei ole aikaisemmin tärissyt kivusta joten huoli oli kova. 

Lääkäri tunnusteli Kiran vatsan ja teki perustarkastuksen, mikään ei viitannut onneksi haimatulehdukseen. Verikokeista hän sanoi että ei ole tarvetta ottaa päivystysaikana, sillä vaikka Kiralla olisikin haimatulehdus, hoito olisi sama kuin pelkässä mahakivussakin. Että kannattaa käydä arkena verikokeissa jos oireet eivät helpota. Lääkäri oli todella asiansa osaavaa ja rauhoitti mieleni, joten verikokeita ei otettu. Tippa laitettiin takajalkaan ja lääkkeet suoraan suoneen. Kiran kivut loppuivat parissa minuutissa. Saatiin lääkkeet mukaan kotiin ja tuon käynnin jälkeen Kiran olo oli hyvä koko ajan. Kira oli edellispäivänä syönyt jonkun vanhan piilotetun lihan tuolta lähimetsästä, joten oletettavasti se oli syypää vatsakipuun. Tästä lähtien se ei saa piilotella enää mitään mihinkään.

Kiran (aiheutettu) nirsoilu on tuottanut vaikeuksia ruokinnan suhteen. Kira on ollut vanhemmillani, joten aina kun Kira on kinunnut ruokaa se on sitä saanut ja jos ei ole kelvannut niin on annettu jotain parempaa. Laitoin asialle stopin ja Kira sai ruoan kahdesti päivässä, toisella kerralla nappulaa ja toisella lihaa. Kira on aikaisemmin saanut ruokaa kerran päivässä, mutta joku joskus suositteli että näin pienelle koiralle voisi olla parempi saada ruoka kahdesti päivässä. No nyt se on koettu eikä siitä mitään tullut. Kira söi joka aterialla vain vähän, joten ei kerennyt tulla tarpeeksi nälkä että olisi ruoka maistunut kunnolla, joten nyt siirrytään taas kerta päivässä ruokintaan. Ja koska Kiran iho taas hilseilee, se saa hieman rasvaisempaa lihaa ja nappuloiden joukossa vähän voita.

Kira on todella herkkävatsainen ja on tässä kesän aikana saatu tarkkaan kokeilla että mistä se löysä vatsa oikein tulee, niin nyt on löydetty herkut ja ruoat jotka sopii, joten voi vihdoin huoletta ruokkia Kiraa. Se on raastavaa jos joka päivä pitää ulostetta tarkkailla ja pohtia mitä se edellispäivänä sai, että antoiko joku sille huomaamatta pullaa kun oltiin kylässä vai johtuiko se nyt siitä kuivaherkusta vai uudesta lihasta... Mutta nyt on aikalailla selvillä tämä ruokahommeli! Kira tällä hetkellä pystyy syömään kaikenlaisia lihoja, myös rasvaisia, jopa lohta (ei koirille tarkoitettua lohimössöä tai nahkaa, vaan pelkkää lihaa). Myös kaikenlaiset nappulat näyttää sopivan ja tietty se voi. Kuivaherkuista maksa ja naudan maha sekä ruokatorvi on ok. Mustikat myös sopii, niitä Kira vetelee suoraan puskista. Kiran aikaisemmat lemppariherkut olivat naudannahasta tehdyt kierretangot jossa oli lohta tai kanaa päällä, mutta ne eivät enää sovi.

Marsuilla menee oikein hyvin, ovat saaneet nauttia luonnon antimista. Friidulla ilmestyi jokin herneen kokoinen talipatti vatsaan. Sitä pitää päivittäin tarkkailla, sillä näyttää että se puhkeaisi pian. Friidu täytti kesäkuussa jo kuusi vuotta! Nestori täytti huhtikuussa kolme vuotta.

15.5.2020

Hammaslääkärissä

Kira kävi tosiaan viikko sitten lääkärissä lohjenneen hampaan vuoksi. Vaikka Kira oli käynyt viimeksi marraskuussa hammashoidossa, kaksi muutakin hammasta oli heilunut, joten ne täytyi poistaa. Niistä oli juuret menneet katki. Poistetut hampaat olivat 208, 303 ja 308.

Itse operaatio oli sujunut hyvin ja niin myös toipuminenkin. Jatkossa jos kaikki menee hyvin, niin kerran vuodessa käytetään Kira hammashuollossa. Vaikka hammaskiveä ei välttämättä kerry mitenkään järkyttäviä määriä, näyttää siltä että aina siellä joku hammas on heilumassa joka pitää sitten poistaa. Onhan se kohtalainenkin määrä hammaskiveä hyvä poistaa vuosittain, varsinkin sieltä ientaskuista.

Kira saa kesäkampauksen tämän kuun loppupuolella! Saa nähdä minkälaisen trimmin sitä tänä vuonna keksisi. :D


Kesää ja kärpäsiä odotellessa!

24.4.2020

Hammasvaivoja



Eipä ole tullut taas hetkeen tänne kirjoiteltua, mutta ei ole oikeastaan ollut mitään oikeaa asiaakaan. Kiran silmä on parantunut hienosti ja elämä on jatkunut suht normaalisti koronasta huolimatta. Tänään Kiran kynsiä leikatessa tarkastin myös Kiran hampaiston ja huomasin että yksi Kiran isoista hampaista on lohjennut merkittävästi ja siinä on myös näyttävä reikä. Marraskuussa Kiralla oli viimeksi hammaskivenpoisto, jolloin kyseisessä hampaassa oli vain kiillevaurio, eikä hampaalle tarvinnut tehdä muuta. Nyt hammas on selvästi katkennut, kuten kuvastakin huomaa. Kira ei onneksi hammasta arista vaikka siihen koskin. Hampaan poistoon saatiin aika vasta kahden viikon päähän, mutta uskon että Kira pärjää sinne asti. :)


Vasemmalla oikean puolen hammas ja oikealla vasemman puolen lohjennut hammas.


20.3.2020

Kaikki hyvin


Kiran kohonnut maksa-arvo oli laskenut normaalille tasolle! Mikä helpotus!!

Silmätippakuuri jatkuu vielä kuukauden, tippa joka toinen päivä. Kesällä pitäisi muistaa kontrolli...

Kävimme mökillä pilkillä, Kira tietysti mukana. Jäätä oli vielä n.40cm, joten hyvin kantoi. Kalaa ei tosin tullut kuin yksi pieni ahven. Kiran lempipuuhaa oli juosta sohjon perässä mitä sohjokauhalla sille heitettiin. Sitten kun leikki loppui niin Kira kantoi sohjokauhaa ja terrorisoi meidän kalastusta ärisemällä ja kaivamalla ja yrittämällä purra pilkkiä. :D Viime talvena Kira sai koukun huuleensa kun häsläsi niin kamalasti ja nyt meinasi tapahtua samaa. Ei tule pilkkimisestä mitään tämän koiran kanssa! Mutta hauskaahan meillä oli, ei Kiran tekemisille voi kuin nauraa. :D



"Ärrrrrrr!! Nyt leikitään!!!

"Tossa kauha. Heitä sohjoa niinku olis jo!"

5.2.2020

Onneksi on vakuutus

Kira oli tammikuun minun luonani täällä kaupungissa. Käytiin kolme kertaa rally-tokon irtotunneilla vähän muistelemassa miten liikkeet menivätkään. Oltiin kyllä molemmat aluksi vähän hukassa. :D Kyllähän ne asiat muistuivat mieleen ja Kira taas hoiti hommat paremmin kuin minä (yllätys yllätys). Tässä muutaman vuoden aikana on tullut uusia liikkeitä ja niitäkin harjoiteltiin. Voi kun olisi kiva päästä jatkuvaan rally-ryhmään ja mennä kisailemaan, mutta se on vielä mahdotonta tämän vuoden ajan. Sitten kun valmistun niin elämä toivottavasti tasoittuu ja kerkeäisi harrastaakkin jotain säännöllisesti.


Viime viikolla tosin vein Kiraa taas lääkäriin. Tällä kertaa jatkuvan ripulin/vatsan löysyyden vuoksi. Sitä oli jatkunut jo melkein viikon, vaikka karsin Kiran ruokavaliosta kaiken ylimääräisen. Onhan Kira normaalistikkin herkkävatsainen, mutta nyt alkoi jo vähän tympimään se jatkuva pyllyn pesu ulkoilun jälkeen.

Eläinlääkärin kliinisessä tarkastuksessa kaikki tuntui olevan ok, ei aristanut vatsaa, lämpö oli normaali jne. Tuli siinä fiilis että no turhaanko Kiraa vein lääkäriin. Vaikka tietenkin ihan huippua että mitään löytynyt! Olin kuitenkin toivonut että Kirasta otettaisiin myös verinäyte, kun olen hieman vainoharhainen ja ylihuolehtivainen jo eläkeikään yltäneestä Kirasta. Päästiin kotiin Kaopekt forten kanssa (joka on ihan huippu tuote) ja lääkäri lupasi soittaa jos verinäytteessä olisi jotain kummallista.


Ja niin lääkäri soittikin. Kiran yksi maksa-arvo oli koholla. Onneksi sentään vain yksi. Mutta koska Kira on niin hyvävointinen, vatsa on taas kunnossa eikä mitään ongelmaa ole ruokahalussa tmv., niin lääkäri sanoi että katsotaan verinäyte uudelleen 3-4 viikon kuluttua, jolloin nähdään mihin suuntaan arvo on menossa, että oliko vain jokin ohimenevä, vai kenties nousu- tai laskusuunnassa. Olen niin huolissani, mutta samalla tyytyväinen. Hyvä että verinäyte otettiin ja tämmöinen löydös tehtiin, jos kyse on jostain vakavammasta niin saatiin toivottavasti kiinni ajoissa. Kontrolli määrittelee sitten, että miten toimitaan jatkossa. Sormet ristiin että arvo olisikin tasoittunut!!


Kiran silmä on sentään paljon parempi runsaammalla tippakuurilla. Sitä jatkuu vielä vajaa viikon ajan, jolloin lähdetään taas laskemaan tippamäärää. Jospa punoitus pysyisi poissa. :)


Mutta jotta vaivat eivät tähän loppuisi, niin Nestori alkoi ontumaan. Onneksi se murhe oli kuitenkin pieni, sillä mitään murtumaa ei ollut havaittavissa ja Friidun ontumisesta viisastuneena lepo kyllä hoitaisi tämänkin ontumisen. Ja niinhän se teki. Onneksi.

21.1.2020

Sitkeä silmävaiva

Kiralla todettiin marraskuussa rakkulainen sidekalvontulehdus. Silmätippakuurin jälkeen punoitus oikeassa silmässä alkoi uudelleen, joten käytin Kiraa silmäsairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä. Hän sanoi ettei rakkulaista sidekalvontulehdusta ole olemassakaan, vaan jokaisella koiralla ne rakkulat löytyvät ja jos silmässä on tulehdus, ne voidaan siihen virheellisesti yhdistää. Kiralla on siis lievä kovakalvontulehdus, joka on hieman epätyypillisessä paikassa silmän sisäkulmassa. Siinä myös ollut kohouma on lähes hävinnyt ja lääkäri sanoikin että tulehdus on sen voinut aiheuttaa. Kysyin, että voiko tämä ilman syytä ilmestynyt tulehdus johtua jollain tavalla immuunipuolustuksesta, kun Kiralla on myös ollut idiopaattinen trombosytopenia, niin lääkäri sanoi sen mahdolliseksi kun rotukoirilla on kapea geenivaihtelu, niin tämmöisiä sairauksia voi ilmetä.


Silmätippakuurin Kira sai taas, nyt yhteensä lähes kolmen kuukauden ajaksi. Ensin 5pv tippa kolme kertaa päivässä, sen jälkeen 5pv kaksi kertaa päivässä, sitten kerran päivässä kuukauden ajan ja joka toinen päivä toisen kuukauden ajan. Takapakkia tuli kuitenkin jo ensimmäisen viiden päivän jälkeen, jolloin ajoittainen punoitus palasi tipoista huolimatta. Punoitus oli kuitenkin niin pientä etten ollut ihan varma punoittiko edes silmä vai näenkö harhoja. Kuitenkin lähes jokailtainen pieni punoitus häiritsi, joten soitin lääkärillä, joka sanoi että annos on riittämätön, joten jatketaan tippojen antoa kolme kertaa päivässä kolmen viikon ajan, jonka jälkeen lasketaan annosta taas ohjeen mukaan. Jos punoitus alkaa uudelleen annosta laskiessa, täytyy vaihtaa lääkettä.


Vähän hirvittää että joutuuko Kiralle antamaan silmätippoja sen koko loppuelämän ajan. Hyvin niiden anto onneksi sujuu, kunhan Kira saa herkun tipan jälkeen. Kontrolli on puolen vuoden kuluttua jos kaikki menee hyvin. Muuten Kiran silmät olivat kunnossa eikä mitään pahanlaatuista näkynyt. Ainoastaan tulehduksen epätyypillinen paikka ja siinä ollut kohouma ovat sellaisia, mitkä on siellä kontrollissa hyvä tarkistaa.




11.11.2019

Verinäytekontrolli, hammaskivenpoisto ja silmävaiva

Marsuilla on mennyt erittäin hyvin, ne tulevat hyvin toimeen ja ovat virkeitä. Ensikohtaaminen oli tosin raivoisa eikä Friidu tykännyt yhtään miekkosesta omalla reviirillään. Muutaman päivän kuluttua olivatkin jo onneksi sovussa. Nestori on rohkaistunut kovasti ja sen lempipuuhaa on juosta asuntoa ympäri eestaas. :D Se on myös täydellinen sylimarsu: ei pissi eikä yritä sylistä pois, rentoutuu ja välillä jutteleekin.


Kiralla oli viime viikolla hammakivenpoisto, sitä ennen oli verinäytekontrolli jossa kaikki ok. Hammaskiveä oli jonkin verran, yksi alaetuhammas täytyi poistaa ja parissa hampaassa on kiillevaurio, mutta muuten oli kaikki kondiksessa. Samalla käynnillä pyysin ell katsomaan Kiran silmää, kun silmäkulmassa on outo kohouma ja sen ympärys punoittaa välillä. Kohoumasta ja verisuonituksesta ei lääkäri ei kommentoinut muuta kuin että ei ole sarveiskalvossa. Sen sijaan molemmista silmistä löytyi rakkulainen sidekalvontulehdus. Tämä olikin tosi kummallista, sillä silmät ei rähmi eikä ne muuten punoita kuin toisen silmän kulma _joskus_. Lisäksi tämä tulehdus on kuullemma yleensä vain pennuilla tai nuorilla koirilla, joiden immuunipuolustus käy ylikierroksilla. Kira on jo yli 9v, joten miten ihmeessä sille tämmöinen tuli? Ehkä sitä voisi kontrollissa kysäistä, kun en sitä viimeksi tajunnut. Hoitona silmätippakuuri kahden viikon ajan ja sitten kontrolliin.

Alaetuhammas poistettu.

Vaalea kohouma silmäkulmassa.

Ajattelin että voisin Kiralle varata silmälääkärille ajan silmätarkastukseen, jos selviäisi tarkemmin että mikä se kohouma on ja miksi Kiralle tuli tuo sidekalvontulehdus. Hieman mietityttää että onko kyseessä pannus... Sitä ei tosin lääkäri nyt epäillyt.


Kesän kuulumiset

Jopas on aikaa viimeisestä kirjoituksesta! Unohdin ihan kokonaan laittaa tänne Kiran kesätrimmistä kuvankin. Laitetaas niitä kuvia tänne nyt...