Karu 1v

13.1.2024 Karu syntyi tähän maailmaan Juno-siskonsa kanssa. Karu oli erittäin odotettu ja toivottu. Kiran kuoleman jälkeen elämä oli ollut todella raskasta, mutta Karun syntymä toi taas toivoa, iloa ja jaksamista. Oli mukavaa olla seuraamassa Karun elämää alusta alkaen, ja luovutusikää tulikin odotettua kuin kuuta nousevaa. Karu oli täydellinen pienen pieni pallero.

Karun kotiuduttua otin valtavat paineet etenkin sosiaalistamisesta ja muistankin pentubluesin joka minulle kehittyi. Täytin kalenterin kaikesta tekemisestä mutta yritin huolehtia myös lepopäivistä. Osasin sitten vähän rauhoittua kun huomasin että Karuhan on ihan hyvä tyyppi jo luonnostaan. Sitten tulikin terveyshaasteet.

Kira oli sairastellut paljon, etenkin kun ikää oli tullut. Joten Karun kanssa oli aluksi mukavaa, kun sai vain elää tavallisen koiranomistajan elämää. Kun kintereet alkoivat yliojentumaan ja lonkkavika todettiin, oli se kova paikka. Tavallisen koiranomistajan arki loppui siihen. Alkoi jumpat, lääkitykset, seuranta, kontrollit... Harrastussuunnitelmat menivät uusiksi. Samaan aikaan piti kuitenkin sosiaalistaa ja yrittää nauttia elämästäkin.

Minä uuvuin totaalisesti. Kiran poismeno, paineet Karun pentuajasta ja työssäkäynti yhdistettynä arkeen, joka oli täynnä Karun terveyden tarkkailua ja hoitoa, oli liikaa. En kerennyt palautumaan missään vaiheessa. Karun muljuavat kintereet muistuttavat koko ajan sairaasta koirasta ja suoraan sanottuna myös hävettävät. Onneksi olen päässyt itse asiassa eteenpäin eikä me olla lukittuna vain neljän seinän sisälle. Nyt voisin sanoa että pahin on ohi, mutta minun toipuminen tulee olemaan pitkä prosessi. 

Karulla menee sen sijaan nyt hyvin. Karu on iloinen, onnellinen, höpsö, seikkailunnälkäinen ja ennen kaikkea kivuton. Häntä ei haittaa vaikka kintereet menisivätkin miten sattuu. Karu osaa lohduttaa minua ja tykkää läheisyydestä. Hän tykkää harrastaa noseworkia ja haluaa tehdä kaiken yhdessä. Karu on menossa mukana mitä ikinä keksitäänkin ja tykkää hassutella. Karun mielestä yksi parhaista asioista on ottaa suuhun esim. sukka tai tyyny ja lähteä karkuun. Nännikumin kanssa leikimmekin tätä jahtaamisleikkiä sallitusti.

Karu on aivan äärimmäisen rakas koira, vaikka välillä onkin vaikeaa. Karu kuitenkin auttoi minua pääsemään jaloilleni Kiran kuoltua. Karulla on sydän täyttä kultaa. Aion tarjota Karulle niin hyvän elämän kuin vaan pystyn, oli Karun elämä sitten lyhyt tai pitkä.

Hyvää syntymäpäivää rakas mömpelipömpeli <3

Märkäruokakakku, jossa maksasta askarreltu "1v" ja rouhetikku kynttilänä.